8.3.09

Kuusi tiedostoa

Näistä riittää kyllä seuraavallekin vuosituhannelle.

Motto voisi olla vaikka tämä:

"No! I am not Prince Hamlet, nor was meant to be;
Am an attendant lord, one that will do
To swell a progress, start a scene or two,
Advise the prince; no doubt, an easy tool,
Deferential, glad to be of use,
Politic, cautious, and meticulous;
Full of high sentence, but a bit obtuse;
At times, indeed, almost ridiculous
Almost, at times, the Fool."
(T.S. Elliot)

1. Huomaan päivittäin että on kivaa olla asua syrjässä kaikesta ja ajatella omiaan. Kukaan ei estä, ei kiellä. Mutta syrjässäkin on keskellä, koska paitsi harakan, myös talitintin kanssa voi keskustella.
2. Nukun mielelläni, en sen takia että olisin kamalan väsynyt, vaan siksi että unet ovat oma maailmansa ja joka kerran herätessään voi miettiä kumpi maailma on todellisempi.
3. Olen suhteellisen köyhä, mutta kirpputorit ovatkin paljon hauskempia paikkoja ostoksiin kuin yksikään tavaratalo tai muu ostoshelvetti. Tämä on tärkeä huomio jonka tajuaa joka päivä ihmisten arvioivista katseista: selvästi syrjäytynyt mutta hymyilee. Marssin menemään tuulitakin haaltuneen punainen päälläni.
4. Kaipaan nuoruudesta ystäväröykkiöitä, jotka yliopistoaikojen jälkeen hajosivat kuka minnekin. Muistan sen pojan irvistyksen ja sen tytön naurun. Samassa pöydässä istuvien kädet viuhtoivat selittäen maailmaa. Maailma oli uusi. Mutta ei maailma nytkään entinen ole, muuttunut vain.
5. Kirjoista tuli ystävien korvike, mutta vuosikymmenten myötä ne osoittautuvat pysyvämmiksi kuin mikä tahansa iloinen seurue. Kirja seuraa toistaan, niistä voi onneksi keskustella esimerkiksi Blogistanissa. Jos olisi korvat kuulla, voisi kuunnella öisin kirjojen keskinäistä supinaa.
6. On hyvä olla useamman maan tuttu, lukea eri kielillä, miettiä kansanluonnetta, koska sillä tavoin ymmärtää oman paikkansa maailmassa. Tietää olevansa hiekanjyvänen.

Jokaisesta kuudesta tiedostosta aukenee alitiedostoja jotka ovat jossain suhteessa toisiinsa. Kovasti olen miettinyt yhden kaukaisen ystävän masennusta. Jos olisi rahaa, ottaisin ja puhuisin pitkän puhelun edes. Minusta hän ei ole ikinä ollut masennukseen taipuvainen. Ehkä elämme huonoja aikoja.

Maailma tekee temppuja ihmisille ja siksi elämänmeno on sattumanvaraista.

Meemi otti ja laajeni. Sain sen Anitalta ja Tillmannilta. Meemillä on kuitenkin sääntönsä, mitkä täten präntättäköön:

1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Haastetuksi tulkoot kaikki tuossa sivupalkissa olevat, jotka tuntevat siihen kutsumusta!

* * *

Poijan pikkuperhe on sairastanut viikon. Onneksi he ovat pitkästä aikaa tänään jalkeilla. Olen varma siitä että sairaus oli arabiemiirikuntien sheikkien kosto, kun Ida pääsi juuri ratsukilpailussa olleen kamelin selkään. Ties mikä vääräuskoinen likka se onkaan! Paluumatkalla autossa nimittäin Elsa kuittasi erämaan oksentamalla pontevasti. Poika siivosi sotkun hiekalla. Hiekassa on todennäköisesti vaikka minkämoisia yksisoluisia ja ameeboja ja kirppuja, skorpioneista puhumattakaan.

Mutta tämmöistä täällä on kun lapset ovat kunnossa ja täällä kylässä. Kuvassa neuvonpitoa lastenhoidosta, Elsa arvaa olevansa keskustelun kohde:




Grandpa telling Ida his usual tall tales! It remains to be seen if she ever cook up world explanation from these tales:

14 kommenttia:

meri kirjoitti...

ripsadarling

miten se sinun induktiosilmukkasi poimii ylen ykkösen tai BBC radio 4:n ? radio-ohjelman tärkein osahan sijaitsee korvan ja korvan välissä, mutta ei siitä ole paljon hyötyä, jos kuulo ei ohjelmaa nappaa.

BBC:n radio 4 on loistava, mutta ei ylen ykkönenkään kovin paljon jälkeen jää. millä muulla kanavalla on runoja, astrofysiikkaa ja moderneja radiosinfonisia kokeiluja sulassa sovussa keskenään? tai minne mahtuvat hannu taanilan kiihotus, jukka-pekka sarasteen taitava puikon käyttö ja minna lindgrenin verbaaliakrobatia?

ajattele nyt mitä kaikkea meillä on / on ollut: kulttuurikahvilaa, merkkituotetta, radioateljeeta, tanssivaa karhua, radioteatterin helmiä....

oletko muuten huomannut minna lindgrenin blogia? tässä osoite:

http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=kulttuuri&osannimi=arjen_oopperaa

ps. komeat miehet sinulla. leo ja ilmari kuin jostakin antiikin jumalvarastosta!

Ripsa kirjoitti...

No, onneksi en ole noita miehiä jumaloimalla pilannut! Mutta muistan kyllä tajunneeni joskus kun asuttiin kaukana Järviseudulla tullessani myöhään iltayöstä töistä kotiin ja kuultuani kummankin tuhisevan unissaan kuinka äärettömän rikas olen.

Likoista ei vielä tiedä kenen näköön tai temperamenttiin ne tulevat, njooh, todennäköisesti omaansa, mutta Ida on kuin mikäkin Peppi Pitkätossu ainakin nyt, kuukautta vaille 5-vuotiaana.

YLEn ykköstä pystyn kyllä aika hyvin saamaan päähäni induktiosilmukalla, mutta oikeastaan parempi äänimoduli on tuossa Mac-Linuxissa, jossa en tarvitse kuin kuulokkeet ja ääni kantautuu ilman kuulolaitettakin.

BBC 4:n ohjelmia olen kyllä kans joskus kuunnellut, puheohjelmia, taisi olla jokin ajankohtainen poliittinen juttu viimeksi.

Sen sijaan musiikkini poimin eri lähteistä Afrikasta ja Amerikasta, ja se näyttää olevan nykyään joko jazzia tai etnoa.

Olen huomannut että sinfonioiden ja kamarimusiikin intonaatiot ja äänitaajuudet tahtovat mennä puuroksi, johtunee siitä, että niitä instrumentteja on niin paljon ja taajuudet saattavat olla lähellä toisiaan.

Tuo meemin lisänä oleva kahden kuvan otos tarkoitti tietysti 7. tiedostoa joka on suku ja perhe. Rakkaimmat ihmiset. Sitten tietysti unien talot, joita on kyllä useampikin.

M.J. O'Brien kirjoitti...

Great pictures -- and a fine quote! (Except the correct spelling is "Eliot," with just one "l" -- by contrast with the spelling of "Elliott" Smith, Gary's son. But they're pronounced the same, naturally.)

Too bad I can't follow the rest of it...

Ripsa kirjoitti...

Mickey!
Something setting and blogging the system here now, the Blogger didn't let me even to open the blog for some time.

And it's demanding that some stupid Java is installed.

But as you sometime said, Blogger had something good about it: it's free.

I hope you don't wish me to try to start blogging in this alien English - you already noticed the wrong spelling of the poor T.S., I swear it was the last minute I added the other l.

I might've thought of Elliott Smith, but this younger male person in the picture has the CD, so I haven't heard it for ages.

Ripsa

Rita kirjoitti...

En ihan kaikkea ehtinyt näin ekalla kerralla lukea, mutta kovasti tykkäsin, esim. tuosta hiekanjyväkohdasta ja kirpputorijutustelusta :)

Tulen lukemaan uudelleen. Tässä vaiheessa heitän vaan tiedon joka itselleni aika uusi: Skypen avulla voi puhua ilmaiseksi masentuneen ystävän kanssa jos tietokoneyhteys. Skypen saa googlaamalla ja asentamalla koneeseensa.

Jos ei niin sitten ei, mutta ajattelin vaan vihjaista :)
(Eikä tähän tarvitse vastatakaan.)

Söötti tuo pikkutyttö kuvassa.

Näkemisiin!

Ripsa kirjoitti...

Ida, eli tuo Peppi Pitkätossulta näyttävä, on vanhempi kahdesta lapsenlapsesta, 1½ kk päästä jo 5 v., Elsa, poijan sylissä, täytti 1 v. marraskuussa.

Skype on tietysti ihan OK koneessa jossa on mikki ja johon saa sitten asennetuksi Skypen. Tiedän systeemin ja olen nähnyt sitä käytettävän.

Mutta uutta konetta ei minulla ole varaa hankkia. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa siis sitä, siis tuo johon yllä viittasin.

Parempihan minun on kun jossain Kalkutan kadulla ilman ruokaa tai kattoa pään päällä...

meri kirjoitti...

ripsa

tuo ritan ehdotus on hyvä. jos sinulla ei ole skypeystävällistä mäkkiä, niin meillä on sellainen kahden-kolmen vuoden ikäinen läppäri, joka joutaa sinulle jos kiinnostaa.

Ripsa kirjoitti...

Jep. Kuulostaa kyllä hyvältä. Että voisi puhua tuonne rapakon yli ystävien kanssa.

Tai vaikka Hesaan.

Joo ymmärsin kyllä Ritan ehdotuksen ja olen joskus ollut paikalla kun joku on semmosella soittanut.

Minä olen kyllä aika käretöön mitä tulee teknisiin vempaimiin. Luuletko että oppisin käyttämään sitä?

Kylläkyllä, yritän aina ajatella positiivisesti niin että kaikki nuo on tehty ihan vain ihmisille ja ovat vielä ihmisten tekemiä, että miksen siis minäkin jne...

Yritän siis estää aivoja menemästä solmuun.

meri kirjoitti...

ripsa

mac-ympäristö ei ole minulle kovin tuttu, mutta kone on, sen tiedän, superhyvä: pieni, kevyt, kaunis, tehokas ja ennen kaikkea toimiva.

laitan sen sinulle postiin kun pääsen hesaan.

Ripsa kirjoitti...

Jännää, siis oikea Mac! Onko siihen manuaali?

Tunnen kyllä Mac-käyttäjiä, että ehkä ei käy loppujen lopuksi ollenkaan huonosti...

Ja varmaan netistä, jos sinne pääsen, niin löytyy lisää aineistoa.

meri kirjoitti...

ripsa

joo, kaikki vermeet on manuaalista kaikenlaiseen johtoromppeeseen ja nippelikamppeeseen. pistän jokaikisen nipsukan mukaan.

täällä on muuten satanut vuorokauden aikana enemmän lunta kuin koko talvena yhteensä. ja kaikki pumpulisen puhtaanvalkoista.

kävin juuri kiertämässä saaren ja olo on taivallisen autuas.

Ripsa kirjoitti...

Joo, tajuan kuvasta että olette lumen peitossa.

Lumessa on se hieno tunne että äänet vaimentuvat, lumi narskuu pakkasella, kengät maiskuttavat sitä.

Täällä on sadellut hissukseen pitkin päivää, mutta myrskyä ei tullut. Huomenna vesijumppaan toivomuksin että hienon lumen alla ei ole sileää jäätä.

Kone kuulostaa hienolta. Ja kyllä ystäviä pitää auttaa, jos pystyy edes vähän puhumalla. En minä mikään psykologi ole, en edes kyökkipsykologi, aattelin että puhun ystävälle niin kuin ystävälle, että mitä kuuluu, mitä olet tänään tehnyt.

Mutta tämä tietsikkajuttu on ällistyttävä, kun se lähti vain vyörymään tuosta Ritan viattomasta huomautuksesta!

Ja jos minulla on kaksi ihokasta niin sinä saat toisen. Ehkä semmoinenkin aika tulee vielä! Aatteles, olen aina kuvitellut että ihokas on sama asia kuin laamapaita. Sellaisia kai minulla oli silloin kun koulussa oli uskontotunnit.

Uskonnottomuuteni alkoi niistä ja siitä, että isän agnostisuudestaan huolimatta oli pakko kuulua kirkkoon koska hän oli opettaja. Se oli minusta oikeasti väärin.

Leonoora kirjoitti...

Minulla on ollut muutaman vuoden mahdollisuus käyttää skypeä, mutta tunnen ainoastaan kolme ihmistä, joilla myös on laitteet ko. toimintaan.
Isäni serkkumies toi Kaliforniasta tullessaan minulle kevyehkön mikin, ja kuulokkeet ovat poikani ikivanhat.
Hyvin muuten kuuluu rapakon takaa asti puhe.

Sympaattisia lapsia ja lastenlapsia sinulla. Minun lapseni taitaa käppäillä juuri laskeutuneena lentokoneesta eräälle Kanarian saarista. Meni sinne talviloman viettoon.
Pääsiäisenä menee kuulema Pietariin ja juhannuksena Barceloonaan.
Henkistä pääomaahan parhaimmassa tapauksessa matkoilta voi saada.

Ripsa kirjoitti...

Noora, juuri ja just rapakon taakse pitäisi päästä kommunikoimaan.

Nämä puhelinoperaattorit ovat todella ovelia. Keksittiin tapa puhua todella halvalla, semmosen kanssa joka EI ollut oma operaattori ja eikö mitä, operaattori haistoi sen ja rupesi rahastamaan yhteydestä.

Eikä käsittääkseni operaattoreiden kanssa sodasta selviä voittajana millään. Meillä on täysin olematon kuluttajansuoja, se kun ei anna kuin suosituksia ja jos ja kun ne eivät johda tulokseen, tämmösen tavallisen ihmisen pitäisi haastaa niitä oikeuteen!

Tietää sen miten siinä käy.

En minä kauemmaksi kuin Hesaan ylipäänsä näine luineni tähtääkään. Nyt kun myrsky toisensa perään tulee tästä yli, niin aika ajoin ei pysty edes kunnolla istumaan.

Mutta käsittääkseni normaali tilanne ihmiselle, joka ei ole alkaapäätä saanut tarpeeksi ruokaa, ollut sitä paitsi keskonen ja sen päälle vielä anorektikko.

Tässä olen viime päivinä miettinyt että oikeastiko nuorten käy kateeksi meidän vanhojen rapisevat nivelet. Sukupolvisota on täydellisen tarpeeton ainakin tällä erää.