9.5.10

Voiton päivä

Tänään on Voiton päivä. Päivää ei taideta juuri enää viettää muualla kuin Venäjällä.

Tänä päivänä 1945 venäläiset vetivät punaisen lipun Berliinin valtiopäivätalon katolle. Tilanteen autenttisuudesta kiistellään edelleen.

Nyt kun pankkien pelastamisesta puhutaan senkin vuoksi, että rauha viimeinkin olisi Euroopassa pysyvä, on tottakai katsottava millaista silloin oli.

Tässä on Saksa vuonna 0. Senniminen elokuvakin on olemassa. Siitä on jo 65 vuotta.

7 kommenttia:

  1. Ripsa
    Hirveitä, helvetillisiä aikoja kaikki sodat, ja maailmansodat kaikista karmeimpia... niin paljon nuoria terveitä miehiä tapettiin, siviiliväen kärsimyksistä puhumattakaan...
    Kaikissa meissä tuo hirviö ja peto asuu...
    Jotenkin huvittaa nykyisin se, miten kaikki viat ja vääryydet löytyvät pelkastään tiettyjen tahojen mielestä sosialistisista aatteista. Ei nähdä, mikä ideologia ensisijaisesti on tuhoamasssa koko planeetan, ja kaikki mitä se päällään kantaa.
    Mihin tämä ihana näennäisvapaus johtaa? Kuinka avointa sen vaikkapa sananvapaus todella onkaan? Tai yleensäkin ruuan ja asunnon saamisen vapaus,työn saamisen vapaus, sairaana, tai vanhuksena hoidon saamisen vapaus, koulujen säilyttämisen vapaus...no lista on pitkä, liian pitkä tähän kirjoitettavaksi...

    VastaaPoista
  2. Noora, niin, se on tosipitkä lista. Eikä mikään ole sitten II maailmansodan muuttunut. Pikemminkin päinvastoin.

    Olihan sitten sotarikostuomiot. Mutta niillä ei tuotu yhtään nuorta miestä takaisin.

    Olen ajatellut että pitäisi olla dokumentti myös armeijoiden naisista. Varmaan seura tekee äkkiä kaltaisekseen ja meillä on aina ollut tuo seuraa-johtajaa -leikki.

    VastaaPoista
  3. "...Saksa vuonna 0."

    Sitä varmaan tunsi olevansa suuri osa maailmasta tuohon aikaan.

    Mutta kuten jo tässä on todettu, maailman meno ei suinkaan ole muuttunut miksikään.

    Vielä tulee monta uutta pysähdystä päin nollaa ennen suurta miinukselle nuljahtamistamme.

    Nyt ollaan lähellä nollaa talouden sektorilla.

    Kumpi käynee kalliimmaksi (kun rahassa maailmanmenoa mittaavat alati ja kuitenkin), maailmansota vai eurooppalainen, täydet pohjat ulosmittaava konkurssi?

    Jotenkin tuntuu, että tässä "kolmannessa maailmansodassa" ammutaan silkkaa rahaa taivaalle ja tulos on sama kuin tykeillä jyskettäessä: Kansat, kansalaiset ja mökinmuijat kärsivät eniten. Näkyvät verivirrat ja sortuvat kaupungit vain puuttuvat.

    VastaaPoista
  4. Muistelen historiantunneilla sanotun, että jos kauppa ei kannata niin sota sitten kannattaakin sitä paremmin. Tarkoittaa vissiin sotasaalista ja maiden varastamista niiltä jotka sodan hävisivät.

    Jostain syystä tulee tietysti mieleen viikinkisankari Harald Hirmuinen, mutta myös sankarin esikuvat, jotka kävivät kauppaa/ryöstivät Novgorodin kanssa joskus 700-800-luvuilla. Oletan että suomalaiset ja virolaiset saivat osansa.

    Mikähän mahtaisi olla nykyajan maailmansota? Nyt ne ovat hajonneet lukuisiksi pieniksi sodiksi, mutta samat ovat keinot: kauppa/ryöstely. Siinä taas tulee mieleeni yhden tutun kehitysaputyöntekijän huomio ogoni-kansan olosuhteissa. Siinä asuvat pitkin ekologista hävitystä, jonka on aiheuttanut Royal Dutch Shell, puheenjohtajansa Jorma Ollilan johdolla.

    Kehitysaputyöntekijä oli kehittänyt hyvän luonnonvaloon perustuvan koulumallin, siis sellaisen jossa osa katosta oli auki ja muuten oli kylissä, osana sitä, puoliympyrässä niin että opettajia ei tarvittu kovin paljon, kun ei tarvittu seiniä, ainoastaan pilarit.

    Työntekijä otti yhteyttä Shellin pomoihin ja ehdotti koulujen rakentamista ogoni-kyliin. Ei olisi ollut kuin pikkuinen ropo kaiken sen voiton ohella mitä yhtiö tienaa siitä hyvästä että on tuhonnut kokonaisen jokisuiston kalastuksen ja maanviljelyn öljypäästöillään ja kaasun polttamisella.

    Vastaus oli tottakai ei. Yhtiö pelkää ogoneja, koska ne ovat nousseet puolustamaan oikeuksiaan.

    Tuota tekijää tuohon sun skenaarioon aavistelen, Afrikkaa ja muita köyhiä III maailman maita. Me täällä pohjoisessa saatetaan kuolla pystyyn kuin mitkäkin kelot, mutta etelässä tilanne on aika tavalla eri.

    VastaaPoista
  5. Ogoneista tuli heti mieleen Ken Saro-wiva ja hänen "Vankilapäiväkirjansa" vuodelta 1996.

    Wiwa ja kahdeksan muuta ogoniaktivistiahan murhattiin (hirtettiin) varmasti osittain Shellin myötävaikutuksella, tai oikeastaan täysin, sillä ilman Shelliä konfliktia ogonien ja ahneiden maailmanvaltiaiden välillä ei olisi olemassakaan. No, siellä olisi ollut hääräämässä joku toinen öljy-yhtiö...

    Kepan sivuilta luin joskus yhden myönteisenkin uutisen Saro-wiwan aktivismin vaikutuksesta ja näkyy se olevan siellä vieläkin: http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_4/2521

    Minua itseäni järkyttivät 90-luvulla uutiset ogonien taistelun "tuloksista" (=hirttotuomiot) sen verran, etten vieläkään tankkaa Shellillä. Vaikka yhtä kaikki jos boikotoimaan alkaa, pitäisi kai lopettaa autoilu tyystin (on jo hyvin minimaallista ja harkittua liikkumista itselläni nykyisin).

    VastaaPoista
  6. Tuli lisäksi sellainen vanhojen asioiden kaivelijan olo, että tikulla silmään, mutta miksi yksikään muu eurooppalainen kansa markkinatalouksien sotaan osallistuu kuin vain Saksa?

    Sillähän maksettavaa edelleen olisi Suomenkin Lapin tuhoista.

    Tuskinpa kaikki Natsisaksan aiheuttamat tuhot ja kärsimykset on kuitattu Kreikassakaan joita Hitlerin joukot siellä aiheuttivat?

    "Murha ei vanhene koskaan", mutta miksi suurten joukkojen murhaaminen yhteen läjään vanhenee näin nopeasti -siis 65 vuoteen?

    Tästä perkeleellisestä menneisyydestä myös näillä yhteisillä EU-pöydillä olisi hyvä Saksaa muistuttaa aika-ajoin, ettei se kovin alkaisi ylpeillä itsellään Euroopan sydämessä.

    Tämä tuli mieleen kun seurasin, kuinka nihkeästi juuri Saksa näihinkin Kreikan maksutalkoisiin lähti...

    VastaaPoista
  7. Valto Ensio, mulla on odottamassa Ken Saro-Wivan vankilapäiväkirja, olen lukenut sitä jo miltei puoleen väliin.

    Olet oikeassa, siellä olisi joku muu öljy-yhtiö kuin British Royal Dutch Shell. Nigerian suhteen ongelma on tietysti ennen kaikkea korruptio. Shell antaa osan voittoja kulloinkin hallitsevalle taholle. En muista onko siellä edelleen sotilasjuntta.

    Afrikan maat eivät ole yhdestä puusta veistettyjä, mutta kehitysaputyöllä saisi paljon aikaan, jos sille annettaisiin mahdollisuus. Kokenut tekijä kykenee kiertämään korruptionkin. Kaikki eivät siihen pysty.

    Minä en nyt tiedä voisiko Saksa lähteä uudestaan valtaamaan Eurooppaa. Ennemminkin, kuten tuolla edellä oli puhe, talousvallalla on jotain tekemistä tämän hetken eurooppalaisen vallan kanssa, luulisin.

    Saksassa sentään on voimassa antifasistiset lait, joita ei välttämättä kaikissa kapitalistissa maissa ole. Anteeksi, markkinatalousmaissa.

    Minulla ei suoraan sanoen ole harmainta aavistusta mitä kamalaa Kreikka on tehnyt ja kuka siitä nyt on suuttunut, paitsi että olen käsittänyt että pörssikurssit ovat eilen olleen hieman hermostuneet.

    Se on kyllä huvittavaa. Että jokin kurssi on hermostunut. Aivan niin kuin siellä ei olisi tavallisia kuolevaisia painelemassa niitä nappeja.

    Muistelen että 1930-luvun suuren laman jälkeen joku totesi ykskantaan että pörssimeklarit ja osakkeenomistajat ovat äärimmäisen tunteikasta ja tuulihattumaista porukkaa, suorastaan irrationaalista, joten jos meillä on pörssivetoinen talous, niin tuskin siltä on kovin paljon järkeviä päätöksiä odotettavissa.

    VastaaPoista

Kommentointi on suotavaa, mutta ei pakollista