2.9.11

Siksikö?


Lapset ovat kehityspsykologian mukaan noin 3-4-vuotiaita, kun he alkavat kysyä miksi. Yksinkertaisin vastaus olisi siksi, koska kysymykset ovat elämän perusteita koskettavia. Lapsi on ihminen joka tahtoo asioille nimen.

Syntymä ja kuolema ovat tietysti niitä kysymyksiä. Mutta vastaukseksi ei kuitenkaan koskaan käy siksi. Lapsen on oikeasti saatava tietää mistä lapset tulevat.

Se on äärettömän hankalaa näinä aikoina kun perheitä suunnitellaan täällä hyvinvoivassa lännessä ja luultavasti myös hyvinvoivassa idässä. Lapsi voi kysyä miksi meillä ei ole pikkusiskoa niin kuin naapurissa. Siksi.

Tämän kesän taite oli Tukholman matka. Kun olin nuorena siellä, olin syvien eksistentiaalisten kysymysten äärellä. Ensimmäisenä kesänäni vuonna 1965 luin läpi Raamatun ja Spenglerin Länsimaiden perikadon.

Tukholman radio lähetti varoituksia rankkasateesta, kun olin lähtemässä pois. Jossakin oli satanut rankasti joskus aiemmin, eikä varoituksia oltu annettu. Nyt niitä annettiin niin, että jopa minä käsitin jotain dramaattista olevan ilmassa. Se oli tyyni, aurinko hohteli, olin katsellut alas kaupunkiin Observatorion mäeltä, tarkoitus oli kirjoittaa ylös milloin se olikaan rakennettu. Unohdin, koska paikka oli pelkkää unenomaista toistoa. Mikään ei ollut muuttunut.

Olisin kovasti halunnut myös ottaa kuvia mäellä loikoilevista opiskelijoista. Tuntuu oudolta että he ovat edelleen siellä makoilemassa niin kuin ennenkin. Mutta kaupunki ei ole muuttunut. On mahdollista että observatoriossa on koloja, jotka sopivat tismalleen ihmisille, etenkin nuorille ihmisille.


Pidin ruostuneista portaiden kaiteista. Jos olisi rankkasade, niin se voisi helposti huuhtoa altaan kivet. Mäki oli jyrkkä, jyrkkä sen pitääkin olla, jos tahtoo nähdä tähtiä. En tosin usko, että sieltä enää voi valosaasteelta nähdä yhtään mitään.

Matkan alussa kävelin ystäväni kanssa pitkiä lenkkejä Drottningholmissa. Kuningas ja kuningatar asuvat siellä. Minä juutuin ajattelemaan nimiä kuningas ja kuningatar. Ne ovat jotain germaanista lainaa, mutta en enää muista mitä.

Veijo Meren Sanojen synnyssä sana selitetään näin:

Kuningas, suora vanha lainaus germaanien kantakielestä, jossa se oli kuningas-z. Sana tarkoitti hallitsijaa, alun perin jaloon ja hyvään sukuun syntynyttä. Se on johdettu sanasta kunja, gootin kielessä kuni. Ne tarkoittavat sukua. Niistä on peräisin suomen kielen kunnia. Muinaisyläsaksassa ja anglosakseilla kuningas oli kuning, josta tavuja tiputtamalla saatiin englannin king ja ruotsin kung. Muinaisskandinaaveilla kuningas oli vielä komeasti konungr. Anglosaksissa sana oli cuning. Liettuan kuningas oli herra ja pappi. Muinaisslaavien kunegu oli ruhtinas. Sen muodosta kunezi tuli venäjän knias, ruhtinas.

Aina kun tekee mieleni miettiä sanoja avaan tämän Veijo Meren mainion opuksen. Se on etymologinen sanakirja. Niitä on myös enemmän virallisen muotoisia, Meri sallii itselleen epiteettejä kuten ”komeasti”, vaikka se on selvä mielipide.


Joka tapauksessa kunkun puutarhan kulmissa on kuutioiksi muotoiltuja seetrejä. Muistin puun apin ja anopin talon nurkalta. Revin muutaman lehden irti kuutioista ja nyt odotan niiden juurtuvan. Niistä kasvaa fantastisen suuria puita ja ihmiset tulevat katsomaan niitä läheltä ja kaukaa.

Keskellä kaupunkia kävelimme sitten läpi kapean kadun korkealla Slussenin yläpuolella. Olin aivan varma siitä, että täällä jossakin on pieni punainen mökki ja muistolaatta jossa kerrotaan koska Bellman asui talossa.

Edestakaisin säntäilyni ei tuottanut mitään tulosta. Unohdettiin Bellman joksikin aikaa. Ruvettiin kävelemään kohti Katarina-hissiä. Mietin oliko hissin nimi annettu Venäjän keisarinnan mukaan. Jos oli niin miksi. Minulla on sellainen mielikuva että Kustaa III yritti voittaa Katarinan meritaistelussa. Ei kuitenkaan voittanut. Ehkä jälkimaailma oli Kustaan häviöstä niin käärmeissään, että antoi hissille Ruotsin kuninkaan voittajan nimen? Tämä on tietysti kaikki spekulaatiota.

En ikinä ymmärtänyt koulussa, miksi minun piti opetella ulkoa Ruotsin kuninkaat. Mihin minä niitä tietoja olen ikinä tarvinnut? Opettaja vastasi miksi-kysymykseeni että siksi.

En käsitä miksi Kustaan piti hyökätä Katariinan kimppuun. Kuninkaiden ajatuksia ei kyllä tavallinen kansalainen kykene käsittämäänkään. Kustaa olisi varmaan vastannut pää ylväästi pystyssä että siksi.
Kaikenmaailman kaikkeuden asioita on pakko miettiä kenen tahansa. Minä mietin täällä tätä.


23 kommenttia:

  1. Kiva lastu. Tuli tässä mieleen että 'miksiä ja 'siksi' ovatkin suomen kielessä hauskempaa kun 'why' ja 'because'.

    VastaaPoista
  2. Marja-Leena,
    muistan hyvin, että äidillä oli tapana tuiskahtaa kun kysyin että miksi, siksi, äläkä enää häiritse minua!

    Siksi-vastaus ilman selitystä on vallan ilmaisemista minun mielestäni.

    Englanti perustuu sanonnoille. Ei ehkä niinkään äänteille niin kuin suomi.

    Rrrakastan noita visenttejä Chauvet-postauksessasi! Upeita! (Euroopassa on siis joitain visenttejä vielä jäljellä, just samannäköisiä kuin Pohjois-Amerikan preerioiden biisonit).

    VastaaPoista
  3. Kyllähän lasten on saatava tietää, mutta aika usein on niinkin, että vanhemmat eivät osaa vastata, vaikka haluaisivat miten kovasti.

    Plus, että kaikilla ei ole näitä vastaavia vanhempia ollenkaan. Heille vastaa joku muu, jos vastaa. Ja jos lapset tohtivat kysyä.

    Varmaankin kaikki vaikuttaa toistuvan, mutta silloin ei saa olla liian yksityiskohtainen. Varmaankaan 1965-luvulla kellään ei ollut vielä kannettavia soittimia, ja muita tietolaitteita, ja varmaankin pukeutuminen oli hieman toisenlaista, ja suhtautuminen opettajakuntaan. Etc. Tulkitsija haluaa nähdä etsimänsä, hienopiirteillä tai karkeampana otoksena. Vastaaja, haastateltu vastaa mielellään niin kuin hänen toivotaan vastaavan.

    En tiedä onko tätä kukaan tutkinut: että muuntelen sanomisiani samastakin asiasta sen mukaan kuka on sanomisteni vastaanottaja. Ja että jokin vastaanottajassa saa minut valitsemaan eri painot, eri sanat samalle kertomukselle, jättämään pois eri kohdat kuin toiselle kuulijalle.

    Se mikä päätyy yleiselle mielikuvatasolle on silloin monen henkilökohtaisen tulkintasuotimen läpi kulkenutta. Mieluiten.

    Jaa, ei kai Katarina-hissin nimenantajaksi Venäjän Katariinaa tarvittu, kun Ruotsilla oli neitsytkuningatar Katariina Kustaa II Aadolfin tyttärenä, sekä sitä vanhemmissa polvissa pari muuta Katariinaa, Jagellonica ja (hyvinkin yhteiskuntahissiä käyttänyt) Katariina Maununtytär.

    Joten kyllä, on se jonkun verran järkevämpää rakentaa kuninkaista aikakausiensa tunnuksia kuin lukea koulussa ulkoa Raamatun kirjojen nimet. Muilla ulkoluvuilla minua ei kai olekaan kiusattu. Mutta aina sitä jotakin keksitään, mitä ehdottomasti ei missään tarvitse.

    VastaaPoista
  4. Heli,

    luulen että ainakin sosiaalipsykologiassa puhutaan sosiaalisista rooleista, jotka vaihtuvat tilanteen mukaan. Siis riippuen siitä minkälaisia ihmisiä on kokoontunut yhteen ja missä merkeissä.

    Koulu ja koti ovat lapsille ne tärkeät. Niistä riippuu aika lailla elämän alkaminen, jopa sen suunta. Pisa-tutkimuksessa Suomen nouseminen esille johtuu käsittääkseni siitä, että koulu tasoittaa luokkaeroja. En tiedä kumminkaan onko se todellista.

    Viime aikoina on väitetty että jopa pudokkaiden koulutus jää merkitykseltään vähäiseksi. En ole varma keitä pudokkaat ovat, mutta kaiketi heitä näkee kaupungissa pitelemässä seiniä, kun muut ovat töissä. Ongelma taitaa olla yhä enemmän se, että töitä ei ole.

    Minulla tuli Bellmanin taloa etsiessäni mieleen Ernst Brunnerin elämänkerta Bellmanista. Siinä sanotaan että Kustaa III olisi häntä erityisesti suosinutkin.

    Tukholmassa olen asunut sekä Vasastanissa että Söderissä, Observatorionmäestä alkaa Vaasastan, jos vain jalat kestävät kiipeämisen. Minun kestivät, ainakin vielä.

    Öh. Kuinka moni ruotsalainen tietää yhtään mitään Suomen historiasta? Jotenkin toivoisi että asiat ovat verrannollisia naapurimaiden, no, edes Ruotsin kanssa. Venäjä on Venäjä, eikä siltä voi suuria toivoakaan, suurvalta kai se on vielä ainakin aseiden suhteen.

    VastaaPoista
  5. heli, ripsa

    heli kirjoitti: [. . .] että muuntelen sanomisiani samastakin asiasta sen mukaan kuka on sanomisteni vastaanottaja. Ja että jokin vastaanottajassa saa minut valitsemaan eri painot, eri sanat samalle kertomukselle, jättämään pois eri kohdat kuin toiselle kuulijalle [. . .]

    tämä on minusta todella mielenkiintoista. noinhan minäkin teen, kaiken aikaa, olen kreikkalaiselle kreikkalainen ja roomalaiselle roomalainen.

    joskus tuntui että kameleonttimaisuus on paha juttu, mutta ei enää.

    VastaaPoista
  6. Meri,

    mutu-tuntumalla kameleonttimaisuus on lisääntynyt. Hesarissa taisi olla haastattelunpätkä siitä, miten nuoret ihmiset suhtautuvat työttömyyteen, osa-aikatyöhön jne., ja sitä on vissiin tutkittukin: suuri osa ottaa rennosti, että tää on nyt tätä.

    Ennen ihmiset ajattelivat että pitää hankkia nopeasti eläkevirka ja olla sitten siinä. Semmoisia virkoja on aina vain vähemmän.

    Olikohan se Haanpää, joka selvitti aika perusteelliseti millainen tyyppi "lentojätkä" on? Se oli just semmoinen, lensi tukkityömaalta toiselle ja viihtyi, koska se oli helvetin hyvä työmies.

    Kaikkien kantti ei kestä sitä ettei ole säännöllisin väliajoin täyttyvää tilipussia. Voi siis olla että meillä on nuoriso, jolla on vahva itsetunto, mikä sinänsä on hyvä.

    Mutta oppiiko tilkkutöissä miten tullaan tosihyväksi jossakin? Siinä voi olla tenkkapoo.

    Tämä on vähän samaa asiaa kuin roolit. Kyllä kai meillä kaikilla ne ovat riippuvaisia keskustelukumppaneista? Ihminen ei ole robotti ja sillä on kehittyneet tuntosarvet toisen ihmisen suhteen.

    VastaaPoista
  7. 'miksiä ja 'siksi' ovatkin suomen kielessä hauskempaa kun 'why' ja 'because'.

    Men de bästa är detta: Varför? Därför, att ...

    Täälläkin on käynyt niin, että romanttisen Huuhan (ei Huuhaan) observatorion mäen tornin käytön torppaa kaupungin lisääntynyt valosaaste:
    uusi putki, jolla löytyy mm. kaksoistähti Sirius B, muinaisten egyptiläisten osoittamista koordinaateista, ei myöskään enää mahdu vanhaan observatorio-kupupömpeliin.
    Uuden paikka 25 km päässä eri korkealla (Puijo ei ole seudun korkein mäki). Ja siis, kun on IT, laajakaistalla putkea voidaan käyttää himasta.

    VastaaPoista
  8. -rh,
    tarkoitit tuon vastauksen vissiin lähinnä Marja-Leenalle. En tiedä kuinka usein hän katsoo blogeja, varmaan aika harvoin, kun kuljeksii Tyynen meren rannoilla siellä kaukana. Olen aika varma siitä, että hän ei ole koskaan oppinut ruotsia, koska muutti Uuteen Maahan jo 4-vuotiaana.

    Minä sensijaan muistan pysähtyneeni joskus silloin 2. luokalla keskikoulussa juuri noiden sanojen kohdalla. Miksi ja siksi eivät ole suomennoksia ruotsista. Var on missä ja där on siellä. Eli missä-minkävuoksi ja siellä-senvuoksi. Aika erilainen sanajohdos.

    Mutta niinpä kieliryhmät eroavat aika totaalisesti.

    Ahaa, siis Kuopio. En tiennyt että sielläkin on observatorio. Meillä täällä Vaasassa observatorio on noin 20 km päästä kaupungista. Käsitykseni mukaan se ei ihan riitä, koska muistan katsoneeni Haleyn komeettaa 30 km päässä Vaasasta ja tämän kaupungin valot häiritsivät aivan selvästi.

    Se kyllä on hyvä jos te voitte nähdä kaukoputkinäkymiä kotoa, sehän on kertakaikkiaan upeata! Tämä pitää nyt jollain lailla uutisoida täällä, koska kaupungin isät ja äidit ovat aika laiskoja keksimään mitään oikeasti uutta ja tarpeellista tänne.

    Olen katsonut syvällä maaseudulla hyvin kaukaisia perhosnebuloita, joilla on vain kirjainnimi. Piti herätä kello 4 talviyönä ja pukea kaikki mahdollinen päälle ja mennä pihalle. Pakkasta oli yleensä n. 25-35 astetta ja paleli vimmatusti, varsinkin kun putkea piti välillä käännellä.

    VastaaPoista
  9. "Aika erilainen sanajohdos."

    No se johtuu kielen palapelimäisestä rakenteesta - jossain se Enbuske jeesusteli juts hetki sitten, miten runkkaaminen (muka) ilmaistaan ruosissa, hienosti, "rauhassa itsensä kanssa". Öh.
    Kukaan ei sitä käytä, se on jukka-verbi.
    Jag har jukkat på med det!

    VastaaPoista
  10. Varför inte?

    Sellaisenaan monien r:n sanojen merkitysalue voi olla hienovaraisempi ja laajempi, mitä esim. lukion oppimäärässä päntätään, ja siksi se juuri mun mielestä toimiikin niin helvetin hyvin.

    VastaaPoista
  11. -rh,

    esimerkkisi, tuo ensimmäinen, todistaa kyllä että olet oppinut kielen jossain muualle kuin koulussa.

    Olen samaa mieltä siitä, että esim. lukiossa opetettava ruotsi on monella tapaa paperista. Se ei tunnu elävältä. Nyt kun kävin Tukholmassa, tajusin vaihteeksi sen, että myös intonaatiolla on tärkeä merkitys.

    Suomenruotsissa on suomalainen intonaatio. Kummallista on, että kun olen kuullut nuoren Norrlannin ruotsia, niin se EI ollut tasaista puhetta niin kuin tässä rannikolla ainakin on, vaan laulavaa. Ja olin kuvitellut että se intonaatio siellä on peräisin saamelaisilta.

    Tiedä sitten mitkä kaikki ihmiset ehtivät mennä pohjoisen läpi ennen kuin asettuivat kukin paikalleen, siis ilmeisesti saamelaiset ovat tulleet aika varhain ja koillisesta.

    Mitä sinä sitten ajattelet kielilabroista, kun sinun mielestäsi koulu ei nyt pärjää opetuksessa? Mitä sitten voisi tehdä?

    Oletan että sama pätee indoiranilaisiin kieliryhmiin myös, ei ainoastaan germaanisiin, jotka ovat läntisimpiä variantteja.

    VastaaPoista
  12. Ei oo mitään ihmelääkettä, tai nopeaa tietä.
    Tunnustettavatta se, kun mennään 100-150-vuotta ajassa taaksepäin, mitä virheitä täällä kansalliskiihkon följyssä onkaan tehty.
    Faija tuosta jokus mainitsi. Kiusaaminen kielen takia oli kai alkanut kansallismielisyyden voimistumisen myötä.
    Elävä kultuuri on se vastaus, silloin se kielikin elää; sillä kirjoitetaan ja lauletaan.
    Sanoisin että mun, ja kaksikielisen bändini saama vastaanotto on ollut kannustava ja utelias.
    No ovat kyllä noi uudet biisitkin aika stydejä.
    Eipä silti.

    VastaaPoista
  13. -rh,
    niinkuin olet varmaan kuullut, täällä ovat kieliriidat alkamassa uudestaan. Se johtuu siitä, että yksikielisten ruotsinkielisten määrä on laskenut jonkinmoisen kriittisen määrän alle.

    Voi olla että se ei tässä kaupungissa sitten oikein luontevasti enää elä. Kaksikielisiä on kyllä nuorisossa paljon.

    Luulen että osin on kyse nyt rahasta, siitähän puhutaan muutenkin nykyään aina. Kaksien instituutioiden ylläpitäminen vie paljon rahaa. Jos asia olisikin niin yksinkertainen, että asenteet ratkaisisivat. Mutta työllisyys ratkaisee, elinkeinot ovat kuihtuneet, kalastus loppunut jne., tämä on murroksen aikaa.

    Onhan tietysti hyvä että bändisi elää ja menestyy kahdella kielellä. Mutta Ruotsin valloitus voi olla vaikeaa. Se on niin tolkuttoman pitkälle järjestynyt yhteiskunta, että jos et ole elänyt siellä et varmaan tajuakaan.

    Tosin on helkkarin hyvä että juuri sinä satuit vastaamaan kun tulin takaisin synttärimatkaltani Tukholmasta. Muistin siellä hyvin elävästi sen senaikaisen kamalan syrjinnän. Ensimmäistä kertaa elämässäni en tuntenut olevani edes ihminen, vaikka olin täällä yliopistossa ja lukenut sentään eurooppalaista kirjallisuutta vähän isomman kirjaston verran.

    No, aikojen muutos näkyy: silloin sivistys oli tärkeä asia, minun nuoruudessani. Jostain syystä oletan että olet aika lailla minua nuorempi, voi se silti olla klisee: vain nuorilla voi olla bändi... Voihan sitä musisoida koko elämänsä.

    Saa nähdä miten Suomi-neidolle kaikin tavoin nyt sitten käy! Ei Euroopasta tule liittovaltiota tekemälläkään, se on tilkkutäkki. Toisaalta hyvä että on.

    VastaaPoista
  14. Jeps,
    basisti on 75 v., toisella kotimaisella kommunikoineesta kodista, ja ehti, kun aika oli se, tosiaan olla sotalapsenakin.

    Ja ei tässä ikärasismiin paljon törmää: menohan aina puhuu puolestaan.
    (ääneni tossa särki yhden kaiutinkaapin kun vähän innostuin).

    VastaaPoista
  15. Sotalapsena olo on toisenlainen trauma, vaikka olisi sama kielikin. Minusta oli virhe lähettää lapsia Ruotsiin. Minun perheestäni lähti yksi ja sille kävi kehnosti. Ei koko elämää, mutta loppu ei ollut kiva.

    Kaitsarit on kalliita, elä viitsi rikkoa niitä! Minä olen Pori Jazzin perustajia, siis Pori Jazz 66. Olisin voinut olla laulaja, mutta menetin kuulon 12-vuotiaana, toisesta kokonaan, oikeasti osin. Vasta tänä kesänä minulla on uudelleen stereokuulo, kuulokojeilla, mutta se fiilis on että kuulo ei ihan vastaa luonnollista.

    Olen kuullut siitä tanssijasta joka on kuuro. En muista missä se oli, mutta Suomessa kumminkin.

    VastaaPoista
  16. Joo, ovat kalliita.
    En tullut aiemmin ajatelleeksi siitä näkökulmasta. kun luin legendaa; se kuulosti lähinnä vain jotenkin romanttiselta.

    VastaaPoista
  17. Tulin korjaamaan sanomisiani, kun muisti yllättäin alkoi toimia. Eihän se Kustaa Aadolfin tytär Katariina ollut vaan Kristiina.

    Samantien huomasinkin keskustelun edenneen. Ja liittyvän tuohon vast'ikään lukemaani Fagerholmiin. Tuo erilainen asioiden sanominen eri ihmiselle juontaa tuosta kirjasta jonkinlaisena tausta-ajatuksena. Huvittavaa sen sijaan oli todeta, että Enbuske on takertunut tähän "självtillfredsställeseen", koska senkin löytää tuosta kirjasta. Kuka sen sitten lie keksinyt, se onkin jo eri juttu. Löisin kyllä vetoa, ettei Enbuske.

    VastaaPoista
  18. -rh,
    joo, ota äänijänteidenkin vuoksi rauhallisemmin... Tai valitse sellainen keikkapaikka, jossa ääni soi karjumattakin.

    Heli,
    Minä jo ihmettelin että mikä Ruotsin kuningatar Katarina, mutta olin sitten ihan varma siitä, että osaat nuo paremmin. Varsinkin kun vertasit Ruotsin kunkkujen ulkoaopettelemista Raamatun kirjojen ulkoa opettelemiseen.

    Kristiinahan oli se kuningatar joka luopui kruunusta ja kääntyi katolisuuteen, kun hänen isänsä oli juuri saanut luterilaisuuden jollain tapaa juurrutetuksi maahan ja maakuntiin. Ja sitten painui Roomaan ja hänet haudattiin Pietarin kirkkoon.

    Joku joka on nyt teatterikorkeassa vissiin opettamassa tekstin tekemistä, teki näytelmän nimeltä Kuningatar K.. en löydä nimeä noiden näytelmävihkosten välistä. Vihkosia ilmestyi muinoin Teatteri-lehden välissä.

    Ne olivat aikoja kun saattoi tilata kotiin monta kulttuurilehteä. Nyt rahat riittävät enää yhteen, mutta onneksi on netti.

    VastaaPoista
  19. No, siinä oli vähän poikkeustilanne, missä yksin piti luoda koko orkka.
    :D

    VastaaPoista
  20. Öh, niin - se vertaus oli vain ulkoaopettelemisten vertaamista sinänsä, oppikeinoina. Suomen koululaitoshan on loistanut niissä, milloin ovat opetelleet Suomen jokien nimiä, milloin Jaakobin poikia, milloin kuninkaita...

    Että protesteista huolimatta se toissaviikkoinen HS:n nyt liitteen "Tätä et tarvitse ikinä" osui ihan maaliin. Koulussa on paljon, mitä et ikinä tarvitse.

    VastaaPoista
  21. -rh,
    sano mieluummin että esiinnyit soolona! Minä olen kerran Firenzen kadulla nähnyt ihmisen jolla oli joka puolella ruumistaan instrumentteja ja se käveli, pysähtyi välillä, rupesi viheltämään tai laulamaankin, mutta koko aika rummutti, puhalsi, kitaroi ja vaikka mitä.

    Aivan uskomatonta työtä esimerkiksi jaloilla! Pysähdyin ja kysyin, se sanoi että ei tämä mitään, mutta hänellä on sokea kaveri joka tekee samaa työtä.

    Heli,
    minulla oli liuta opettajia perheessäni, joten jouduin pakostikin kuulemaan monien opettajanhuoneiden äänten sorinaa.

    Perheeni opettajajäsenet pitivät työssään ja luulen että onnistuivatkin aika usein siinä, mutta olivat turhautuneita niiden vanhempien vuoksi, jotka eivät tajunneet lastensa lahjakkuutta.

    Se lahjakkuus kulki niin moniin suuntiin. Yksi ei olisi missään nimessä tarvinnut lukiota vaan ammattikoulua, toinen oli väkisin työnnetty ulos koulusta töihin ja sen piti lukea lukiota iltaöisin, sillä viivästyi kaikki.

    Yksilöllistä opetusta ei voi antaa kuin hyvin rikkaille lapsille, mutta peruskoulun mahdollisuus olisi hyvin koulutetuissa opettajissa. Mutta kun yliopistoja ja opettajanvalmistuslaitoksia ajetaan alas, niin tässä tulee käymään huonosti.

    Kysymys ei ole ikinä rahasta vaan tahdosta.

    VastaaPoista
  22. Iso kysymys, miksi kaikki tässä maailmassa tuhoutuu ja jäykistyy muodottomaksi, elottomaksi irvikuvakseen?
    Itsekin juuri illalla tuota ajattelin, miten niinkin fantastisen mielenkiintoinen kehys asioille kuin historia oli saatu niin vastenmieliseksi pakkoppullaki kouluopetuksessa.

    Suomenkielessä taas tuhottiin klassikoita pakkoluetuksella.
    Mullahan bonuksena oli vielä herännäisuskis luokanope, joka repesi joka uskontotunti. Ja taas natsi järjestämässä väkivaltaisia suojeluskuntasulkeisiaan voimistelussa, koulussa, joka sijaitsee sattuvasti Aseveljenkadulla.
    Kaunista tämä seutu mutta ei paljon auttanut.
    Mä oon mieltä, että on tunnettava se ihmisyyden vastavoima, joka tuhoaa kulttuurit. Tätä muuten painottivat saksalaisen filosofian kärkinimet natsien noustessa marginaalista.

    Tjaa. siis ...soolona, jos nyt suomea ymmärrän, esiinnytään tietoisesti siihen harjoittautuneena.
    Mä taas kuululla keikalla, jossa sattui kaikenlaista vedin alone sattuneesta syystä settiä 12-kielisen kanssa (hirmu taajuuskorostuksilla) ilman jousia ja mitään ym. niihin biiseihin kuuluvaa.
    Torjuin ajatuksen keikan perumisesta (ja se itsessään oli oikein).
    Olen tullut siihen tulokseen jotta volyymilla, namiskuukkelit kaakossa, peitetään vain omaa epävarmuutta.
    Varsinainen sooloesiintyjä on sinut sooloutensa kanssa.

    VastaaPoista
  23. -rh,

    joo, ymmärsin kyllä että sulla oli hätätilanne. Eli tuo Firenzen yksittäisorkesterimies oli sikäli vain vitsi. Tunnen sen verran muusikoita, että tiedän minkälaista porukassa soittaminen voi olla.

    Tai tunsin. Kuulon menemisen jälkeen on ollut pitkä aika että en ole kuunnellut oikeastaan mitään, nyt yritän taas.

    Samaa mieltä volyymista.

    Kun minä olin koulussa, siis oppikoulussa, niin siellä kävi vielä opetusministeriön tarkastajia istumassa että varmasti on noudatettu määräyksiä. Nyt kukin kaupunki/kunta saa määritellä raamit itse ja yksittäisellä koululla on aika paljon itsenäistä valtaa.

    Kyllä kuule moni muukin aine kuin historia on oppilaille pakkopullaa. Minkä tahansa oppiaineen saa mielenkiintoiseksi, jos opettaja näkee vaivaa tuntien valmistamisessa.

    VastaaPoista

Kommentointi on suotavaa, mutta ei pakollista