12.1.14

Ääniä äänien takaa


Asunnon betoni on voimallisesti vahvistettu vahvoilla rautaelementeillä. Siitä johtuu sitten Faradayn häkki, johon olen suljettu. Betoniraudoitus estää erilaisia aaltoja tulemasta asunnon sisälle, lukuunottamatta niitä jotka tulevat töpselistä.

Meillä on hieno vanhanaikainen radio jossa on yksi pieni kaiutin. Se on alkanut ääneltään säröillä, niin kuin vanhat ihmiset saattavat säröillä. Mutta asunnon ulkopuolella radio kuuluu niin kuin ennenkin, volyyminappula vähän hyppii, ei muuta. Tämä asunto estää antennia nappaamasta FM-radion aaltoja, joita ilma kantaa. En tiedä miten se tapahtuu, mutta en olekaan lukenut fysiikkaa kuin minimimäärän koulussa.

Sen lisäksi oma pääni soi eri äänenvoimakkuuksin ja taajuuksin. Siihen minulla ei ole mitään sanomista, paitsi että pää soi vähemmän, siis omia aikojaan, jos pääsen vesijumppaan tai kuljeksimaan ulkona. Vesi kantaa ääntä kauniisti jopa uimahallissa. Sarjakuvissa aina luki että bul-bul, mutta kyllä äänet ovat paljon monimuotoisempia.

Kun olin lapsi, menin järveen uimaan pää veden sisällä. Kuulin muiden lasten puhuvan, mutta en muuttunut kalaksi, eli en osannut vasta kavereille. Ilmakuplat oliva kivoja. Kavereiden äänet kuulostivat samalta kuin olin aina kuvitellut kalojen ääntelevän. Aika varhain minulle kerrottiin että kalat ovat mykkiä. Sittemmin olen oppinut että ne hengittävät suun kautta ja ottavat vedestä happensa. Lentokalat tekevät tässä ehkä poikkeuksen. Jos joku ihminen puhuu kuin kala, se tarkoittaa sitä että huulet liikkuvat vain ylösalas, ehkä vähän sivuttain, siinä kaikki. Huulet eivät pyöristy eivätkä muutenkaan ilmeile.

Varttikuuloisena olen ihmetellyt äänimaailmaa 12-vuotiaasta lähtien, kun vasemman korvan kuulo meni. Ensimmäinen äärettömän surkuteltava asia oli että en enää päässyt kirkkokuoroon. Ihminen oppii oman äänensä taajuudet kuuntelemalla, ei ole erillistä nuottikorvaa. Maailma ei menettänyt minussa erityistä lahjakkuutta, mutta minusta oli ollut hauskaa laulaa niin että järvi kaikuu. Tämä oli tietenkin ennen äänisaasteen invaasiota. Mökille 10 kilometrin päähän kuuluivat kirkonkellot pyhäaamuisin.

Nykyajan pikkulapset saavat rokotuksia, jotka helpottavat elämää. Ei tule hinkuyskää, rokkoja, sikotautia, jatkuvia korvatulehduksia ja muita kamaluuksia niin kuin tuli 1940-luvulla syntyneelle. Suuriin ikäluokkiin kuuluvien kanssa kun puhuu, tietävät heti. Oltiin kipeitä vähän enemmänkin ja pitkiä viikkoja erossa toisistamme. Koulu oli influenssa-aaltojen ajat suljettuna.

Siis kalan tavoin puhuvien ihmisten puhetta en ymmärrä, koska opin jo pienenä lukemaan puhetta huulilta. Kun ihmiseltä kysyy saman keskustelun aikana kymmenennen tai sadannen kerran, MITÄ, hän usein korottaa ääntään, eli lisää volyymia. Siitä on seurauksena se, että puhe muuttuu pääni sisällä puuroksi kokonaan.

Tässä vaiheessa aivot vaipuvat filosofiseen moodiin. Mitä on puhe? Onko se kommunikaatiota? Miksi tutun/ystävän/puolison suu liikkuu? Entä miksi minä kuulen aivan eri asioita kuin mitä ihmiset yrittävät sanoa? Mistä ylipäänsä voin tietää mitä ihmiset yrittävät sanoa?



Olen rakastanut radiota aina. Meillä oli mökillä kideradio, josta kuunneltiin kuunnelmia, konsertteja, lauantain toivotut levyt ja aikuiset kuuntelivat vielä uutisetkin. Opin uutiset vähitellen lehdistä: ne eivät olleet sarjakuvia. Sarjakuvat olivat parasta mitä lehdissä oli, mutta yhtä hyviä olivat sunnuntain lehdissä ilmestyneet runot, tarinat ja sadut.

Uutiset tarkoittivat sitä, että kun Kuolan niemimaan itäpuolella, ehkä Novaja Zemljan lähellä, oli laukaistu ydinpommi, niin vanhat voivottelivat sitä että kuollaan kohta kaikki. Kun kysyin sitä isältä, hän vastasi, että minä saatan kyllä kohta muuttua läpinäkyväksi, jos en ala syödä kunnolla, mutta että ei siitä radiojätteestä meidän päällemme mitään sada. Paljon myöhemmin opin että saamelaisten ja muiden Lapissa asuvien niskaan se kyllä tuli ja porot muuttuivat radioaktiivisiksi.
Olin syönyt poron lihaa jonkun tuomana, toi tuliaisena vaellukselta. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut, maussa, mutta isä sanoi että ei radiojäte maistu miltään. Olin nähnyt jossakin sarjakuvakirjassa kuvan siitä, että radiojätteen alle jääneestä ihmisestä näkyy vain luuranko. Yritin katsoa näkyvätkö luuni, näkyivät ne kyllä kyljistäkin. Kai oli sitten kuoltava.

Unohdin asian joksikin aikaa, kunnes huomasin että uutiset kertovat ydinpommeista koko ajan. Se oli käsittämättömin asia oppia. Sellaisella pommilla uhkaamisessa ei ollut mitään järkeä. Mutta sienenmuotoisen pilven varjossa Suomen suuret ikäluokat ovat eläneet.



Television uutiskuvissa on näkynyt vähän väliä se pilvi ja on kuulunut se jyrinä. Sitä ääntä ei voi verrata oikeastaan mihinkään muuhun. Asuin vuoden verran talossa, joka oli maanjäristysalueella. Maa maa murisi ja talo ratisi. Se oli erilainen ääni kuin oli ollut viikkoa aiemmin kun rekka otti ja ajoi sisään naapuritalon antiikkiliikkeeseen. Mutta pommin ääni oli maailmanlopun ääni. Meillä oli termiittejä sen maanjäristystalon seinien sisällä ja koska termiitit eivät juosseet pakoon, arvelin ettei järistys ole sillä kertaa pahempi.

Nyt sataa lunta hiljalleen. Äänet ovat vaimentuneet. Kengät maiskuttavat lumessa, se on sama ääni joka lähtee aivan uusista nahkasaappaista. Sellaisia saappaita en ole kuullut enää aikoihin, en tiedä tehdäänkö niitä vielä. Narisevaa maiskutusta, kuin joku kummitusolio söisi omaa ruokaansa. Ei se ihmisten ruokaa olisikaan.

Jostain opin ajat sitten että sellaiset kummitukset ovat nimeltään zombeja. Joku on ehkä sotkenut zombit vampyyreihin, koska jossain väitettiin että zombin pitää syödä, oikein ahmimalla syödä, toisia ihmisiä, jotka sitten joutuvat ahmimaan toisia ihmisiä, kunnes jäljellä ei ole enää mitään muuta kuin zombeja. Jotka siis jatkuvasti syövät toisiaan ja heräävät taas kuolleista kamalaan nälkään ja etsivät sitten seuraavan kuolleen.

Niin kai se on oikeassakin maailmassa. Kadulla kävelee ihmisiä jotka eivät oikein ole siellä, mutta eivät siellä tuonpuoleisessakaan. Kamalia välitiloja voi kuvitella.

Viime aikoina korvien humina on tuottanut matalaa murinaa ja sen keskelle lapsen, vauvalta kuulostavan, jatkuvaa nälkä- tai hätäitkua. Siihen ääneen herään vieläkin, vaikka lapsen vauvana olosta on jo melkein neljä vuosikymmentä.



Huomenna menen uimahalliin ja kuuntelen veden ääntä. Sitä ennen pakkastuuli heiluttaa talvitakin lievettä. Hytisen kunnolla ja menen saunaan.

Edit 14.1. Jäsenet tuntuvat uinnin jälkeen, kirjasto oli kirkas ja täynnä kirjoja. Aurinko paistaa, on talvi. Ajattelen tätä kirjaa, jonka juuri luin, ajattelen yksinkertaisia ratkaisuja kaikkiin ongelmiin ja tietysti sitäkin, että suurinta on rakkaus. Vastakohdat kutoutuvat ja kietoutuvat toisiinsa, mielekkyys voi näkyä mielettömässäkin.

18 kommenttia:

Valto Ensio kirjoitti...

Onko radiossanne reikää johon voisit liittää tavallisen tv-antennijohdon ja sen sitten siihen toiseen reikään tv-töpselin vieressä? Seinässä olevassa pitäisi olla RT tai RV-merkintä johonka radio liitetään, toisessa on TV. Taidat kyllä asua sen verran vanhassa talossa, johon ei ole vielä laitettu uudempia rasioita? Semmoisen voisi kyllä helposti vaihtaa, mutta ei auta asiaa jos radiosta vastajuttu puuttuu.

Mulla Unimäessä on sama vaiva, että radio täytyy olla tietyssä paikassa ja tietyssä asennossa että se kuuluu, eikä varmasti ole rautaa seinissä muuta kuin naulojen kohdalla.

Kuulon osaltahan me molemmat ollaan samalla viivalla, että ymmärrän kiusan.

Valailla on muuten aivoissa valtava potentiaali ihmiseen verrattuna, mutta ne tarvitsevat sen aivan eri tarkoitukseen. Me tuhlaamme pääomaamme näpertelyyn kun ei tarvitse enää ruuanahankintaongelmiin sun muuhun päätään käyttää (jos vain raha riittää).

Valas on pienen talon kokoinen, jos se olisi tyhmä, niin kuinka se sellaisen "talon" saisi elossa selviämään jos ei olisi älliä päässä? Kerran oli ohjelma jossa valaan viisautta selviteltiin, ja sen kommunikointikykyjä.

marja-leena kirjoitti...

Kiinnostava essee, Ripsa, pani kovasti ajattelemaan!

Onneksi, harvoin vaivaa nuo oudot äänet korvissani, vain silloin kun olen ollut hyvin meluisassa paikassa liian kauan.

Keiju kirjoitti...

Osana omaa jatkuvaa elämäntarinan ja sukupolvikokemuksen hahmotustyötäni huomaan nyt, että aika samat kokemukset, jotka tässä yhdistetään suuriin ikäluokkiin, koskevat vielä minuakin 1970-luvulla syntynyttä. Sairastin vesi-, tuli- ja vihurirokon, viimemainitun hieman poikkeavasti kaksi kertaa. Tuhkarokkoa vastaan minut rokotettiin, mutta jotenkin se epäonnistui ja sen seurauksena sairastin taudin lievänä. Sikotautia vastaan ei rokotettu. Vältin sen silkkaa hyvää tuuriani. Hinkuyskän poti ainakin pari tuttavapiirini lasta.

Mitä taas pommiin ja sienipilven varjoon tulee, ne ovat osa sitä todellisuutta, jossa kävin peruskoulun ala-asteen. Se oli aluksi Reaganin ja Breznevin, sitten Reaganin ja vaihtuvan muun neuvostojohtajan aikaa. Suurvaltojen välistä ydinsotaa pelättiin. Lapset koulun pihalla kertoivat katsoneensa Ydinsodan helvetissä -nimistä tv-dokumenttiohjelmaa ja keskustelivat siitä. Meillä kotona ei sellaista suvaittu katsoa.

Ripsa kirjoitti...

Valto,

ei ole tuossa radiossa. Se on siis vanha ja hyvä matkaradio, mutta betoniraudoittajat ovat tehneet hyvää työtä. Sinänsä parempi, ettei tarvitse pelätä milloin talo murenee hiekkakasaksi.

Oletko lukenut sen kirjan Vienan maitovalaista? Siinä on hilpeä kohtaus, jossa sukeltajat uivat lähelle valaita, jotka heti kokoontuvat yhteen ja katselevat sukeltajia epäluuloisesti. Sukeltajat pelästyivät kokousta ja nousivat pinnalle. Tyytyivät sitten vissiin vain uittamaan mikrofonia veden alla.

Marja-Leena

Sikotauti vei kuulon toisesta korvasta ja toisesta taas rock'n'roll! Portlandissa asuttiin kahden bändin kanssa ja aina soi!

Silloin eivät muusikotkaan käyttäneet korvasuojia. Eikä kellekään tullut mieleen että musiikki voisi viedä kuulon.

Keiju,

samaa hahmotustyötä teen itsekin - varmaan kaikki jossain määrin. Minulla oli hinkuyskä, sikotauti ja kaikki rokot. Vesirokkoon meinasin kuolla 3 kuukauden ikäisenä. En kuollut, vaikka olin syntynyt keskosena.

Ihmettelen rokotusten vastaista kampanjaa. Ajattelen äidin isoäitiä, jolle syntyi seitsemän lasta ja kaksi jäi eloon. Ruuasta ei ollut pulaa, kurkkumätä ja tulirokko veivät. Kuolleet lapset ovat varmasti varjostaneet pitkälle sukupolvien ketjussa.

Sienipilvi on ehkä vaarallisempi nyt kuin ikinä. Kuvittele jotakuta terroristia, joka keksii vallankumouksen nimissä posauttamaan pommin jossain Lähi-Idässä! Se on hirveän mahdollinen skenaario. Kyllähän sitä 70-luvulla puhuttiin, kun maailma oli vielä kaksinapainen.

Nyt olisi syytä puheeseen enemmänkin. Rauha on tärkein asia mitä on. Ilman sitä ei rakkauskaan onnistu eikä kanna.

Keiju kirjoitti...

Ripsa, vielä:

En ole oikeastaan koskaan käsittänyt, että rokotuskriitikot suhtautuvat kielteisesti _kaikkiin_ rokotuksiin. Vain nämä uudet epäilyttävät, minuakin. Uudet eivät vaikuta kovin hyvin perustelluilta. Influenssa- tms. rokotusta en ole ottanut kertaakaan, olen yleensä aina muutenkin välttynyt. Ja sikarokotteestahan löytyikin epäselvyyttä kerrakseen. Jos törmään rokotekriitikkoon, jonka mielestä kaikki rokotukset ovat tahallista ihmisten myrkyttämistä, en lähde hänen juttuunsa mukaan.

Syyrian tapauksessa on tosiaan ilmennyt, että vaarallisimpia noiden aseiden kanssa saattavat olla sikäläiset aktivistiryhmät, jotka saavat rahaa ja aseita esim. Saudi-Arabiasta. Kemiallisia aseita on ainakin jo kokeiltu. Ydinaseita voisi löytyä Pakistanista. Asetelma on sikäli vielä pelottavampi kuin 50–80-luvun lasten kaksinapanäkymät, että tunnemme ja näemme huonosti niitä tahoja jotka saattaisivat tuollaisen tempun tehdä.

Ripsa kirjoitti...

Keiju

Minä en ole oikein käsittänyt KEITÄ rokotuskriitikot ovat. Ovatko he luonnon ystäviä ja tahtovat lapsilleen luonnonmukaisen suojan tauteja vastaan?

Minulta meni aika lailla ohi se, mitä rokotuksia meidän lapsenlapsille annettiin. Muistaakseni joku kolmosrokote on edelleen, vähän vahvistettuna, olemassa, varmaan sama jonka sinä ja meidän poikakin saivat, siinä oli joitain rokkoja, hinkuyskä ja joku kolmas tauti jota en nyt muista. Ettei se olisi juuri sikotauti?

Mutta sikotautia vastaan kehitettiin kiivaasti rokotetta, koska pojat saattavat tulla hedelmättömiksi sen vuoksi. Vesirokko taas on vissiin sellainen sairaus, joka jää kroppaan muhimaan. Olen jutellut tutun lääkärin kanssa noista joskus, ja vaikuttaa siltä, että ihan harmitonta lastentautia ei olekaan.

Jos sulla on ollut tulirokko, se kyllä on harvinaista. Muistaakseni siihen on olemassa antibiootti. Sitten on tietenkin polio ja tuberkuloosi, jotka kumpikin ovat tappaneet kaikenikäisiä paljon, polio etenkin lapsia.

Espanjantauti on joku näistä rokotettavisti, muunnos, oliko se nyt sikaflunssa vai lintuflunssa, en muista. Siihen kuoli hirveä määrä ihmisiä I maailmansodan jälkeen. En minäkään ole ottanut flunssarokotetta ikinä.

Syyrian tilanne on todella pelottava. Sitten siinä on vielä vieressä Israel, jolla aika varmasti on ydinase.

Niin kuin aina, ongelma on se, että väkivaltaan voidaan vastata isommalla väkivallalla, mutta siitä tulee vain pahan kierre. Vaikuttaa siltä että n.k. kansainvälinen yhteisö on nyt ihan oikeasti ymmällään.

Käsittämätöntä sisällissodissa (tai vallankumouksissa) on se, että diktaattorit eivät tajua mitä tekevät. Kohta niillä ei ole kansaa mitä hallita!

Diktaatoreille ei voi varmaan mennä opettamaan demokratian alkeita. Muistatko semmoisen suomalaisen laulun kuin "Beirut"? Se oli hieno biisi ja monet muistivat miten hieno lomaparatiisi, värikäs ja rauhallinen, koko Libanon oli ennen kuin siitä rupesi tulemaan yksi Lähi-Idän taistelutantereista. Ja pakolaisraukat, jo kaksi miljoonaa syyrialaistakin.

Valto Ensio kirjoitti...

Aika monta kertaa on pitänyt olla lasta pitelemässä kun on "kansallisen rokotusohjelman" mukaisesti neuvolassa piikillä käyty.

Onhan se aika merkillistä, että yksi eliölaji on tällaisen systeemin itselleen (sekä myös hallitsemilleen muille eläimille) kehittänyt.

Kyllähän se isän ja äidin mieli tietenkin on parempi, kun näitä on kehitetty vaikka mitä olisi hiljaisessa mielessään kaikelta varjelemiselta.


Linkistä voipi katsoa, mihin kaikkeen on melkein pakko osallistua jos kuuluu neuvolajärjestelmän piiriin.

http://www.rokote.fi/Lasten-rokoteopas/191/Lasten-rokotusohjelma.aspx

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa, jäi vielä sanomatta, etten ole lukenut niistä maitovalaista, mutta jokin ohjelma taisi tulla telkkarista.

Ripsa kirjoitti...

Valto,

no mutta olipa hyvä saada linkki rokotusohjelmista! Harvoin noita tulee katsotuksi, kun eivät edes lapsenlapset ole enää rokotusiässä.

Ihminen on aina ollut kaikenlaisten mikro-otusten taistelukenttä. Muistan katsoneeni joskus, oiskohan ollut telkkarin Prisma-ohjelmassa, suurennoksia noista eikovinystävällisistä vierailijoista ihmisruumiissa.

Samainen tuttu lääkäri sanoi, että kun hän opiskeli lääkäriksi (mikä sattui tapahtumaan Tukholmassa), niin suoraan tappavia tauteja oli 800 sellaisia, joiden syytä ei tunnettu. En tiedä onko nyt parinkymmenen vuoden jälkeen niistä enemmän tunnettuja.

Sitten meillä on tietenkin geeniteknologia, jota vissiin kehitetään kansainvälisesti kaikista nopeiten. Ja epäilijöitä on aikamoinen liuta. Taisi olla hiljakkoin EU:n ja USA:n välinen kauppasodan mahdollinen alku, kun Ameriikka tahtoi myydä Eurooppaan jotain geenimuunneltua viljaa tms. ruokaa.

Sitten on tietysti tuo filosofinen puoli. Että ihminen on ruvennut mahtavaksi ja yrittää selättää mikrobiologian ja muut luonnolliset jutut itsesuojelun nimissä.

Kaikki eläimet surevat kuolleitaan, myös me. Siinä kai se syy tässä taustalla on.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Eläimet saavat valtavat määrät lääkkeitä ja huumeita kun jäämät kulkeutuvat ihmisten ulosteen ja virtsan mukana puhdistamoihin ja niistä edelleen vesistöihin. Niitä eivät jätevedenpuhdistamot kykene käsittelemään pois. Muistaakseni hormonivalmisteet olivat pahimpia eliöstön kannalta.

Helsingin jätevedenpuhdistamoilta pystyvät mittaamaan, millaisia määriä huumeita ihmiset viikonloppuisin käyttävät. Kykenevät laboratorioissa erittelemään viikonpäivien lisäksi millaiset huumeet milloinkin ovat suosiossa. Olikohan jopa, että alueittaisiakin tuloksia saavat tehdyksi? Mellunmäessä tuota- ja Jakomäessä tuota huumetta jne.

Ripsa kirjoitti...

Valto

Taisi olla juttua noista puhdistamoista Hesarissa, ei kauan sitten, en muista tulivatko eri ainesosien osumat kaupunginosien tarkkuudella.

Ravintoketju on varmasti ollut aika tavalla sekaisin siitä asti kun juokseva vesi ja viemäristö rupesivat yleistymään. Milloinkahan se tapahtui, varmaan 1800-luvun loppupuolella kaupungeissa, ehkä. Tosin muistan nähneeni aika heiveröisiä latoja Hesassakin joskus 60-luvun alkupuolella.

KAIKKI eläimet saavat osansa lisäaineista, myös ihminen. Sitähän onb ihmetelty jo jonkin aikaa, että jospa kaikki nuo uudet tautidiagnoosit niin kuin hd-jotain (en todella nyt muista, semmoinen että laps ei pysty keskittymään, eikä siis aikuisenakaan, jos osuu kohdalle) voivat olla peräisin esimerkiksi viemäreistä.

Että sitten on maita jotka ehdottomasti haluavat kaupata pilallista ruokaa on vain lisäpointsi.

En muista nähneeni moista tilastoa Vaasasta. Epäilemättä labratuloksissa näkyisi kaikenlaista. Lisäksi tämä meidän vesi on Kyrönjoen pintavettä, joten se ei ole alunperinkään puhdasta. Pohjavesi on karannut pois, tosisyvälle.

Keiju kirjoitti...

Ripsa, pääasiassa noin olen käsittänyt tuon rokotuskriitikkoasian kuin epäilet. Maailman medikalisoituminen koetaan kielteiseksi, lääkebisneksen ahneuden ajamaksi asiaksi, ja pyritään lähemmäs luonnonmukaista tilaa. Samat ihmiset, jotka kritisoivat rokotuksia, vastustavat nyt myös GMO-elintarvikkeita.

Ripsa kirjoitti...

Keiju

On väärin että lääketeollisuus on nimenomaan bisnes. Eikä varmasti mikään ihan pienituottoinen bisnes. Ja sitten lääkefirmoihin on kytköksissä niitä veroparatiisessa kirjojaan pitäviä lääkäriasemia, esimerkiksi Mehiläinen (joka on tässä kaupungissa isoin yksityinen ja sillä lääkärit jotka ovat erinomaisen suittuja tapauksia) ja sitten tutkimuslaitokset (yksityiset) jotka kehittelevät uusia diagnooseja niin että voitaisiin myydä uusia lääkkeitä.

Kyllähän niitä on tarpeellisiakin lääkkeitä, joitakin aivan välttämättömiä, luulen että se raja voidaan vetää esimerkiksi että lääkärit ja sairaalat eivät saa aiheuttaa turhia kärsimyksiä potilailleen. Niistä on kuultu, joissa hoitohenkilökunta viisveisaa kuolevan voinnista, edes kipuja ei lievitetä.

Kuumeinen lapsi jolla on korvatulehdus? Korvatulehdukset oikeasti sattuvat. Entä rokote joka suojaisi niitä yleisimmin tulehduksia aiheuttavia bakteereja/viruksia vastaan? Mutta jos osa vanhemmista ei anna semmoista rokotetta lapsille esim. luonnonmukaisuuden nimissä, niin ovatko sellaiset ihmiset sitten vapaamatkustajia, jos suurin osa lapsista ON rokotettu? Sitä paitsi yksimielisyyden vaatimus taitaa tulla siitä, että virukset/bakteerit muuntuvat ja kun kanta uusiutuu, niin tulehdukset iskevät taas. Osittainen rokottaminen heikentää sekä lääkkeitten että rokotteen antamaa suojaa?

En ole varma tästä. Sen tiedän että ne lääkefirmat, tosi inhottavat, eivät suostu antamaan halpoja lääkkeitä kehitysmaihin, koska silloin n.k. kehittyneissä maissa ihmiset huomaavat tuon ahneuden.

Mutta ymmärrän kyllä pyrkimyksen luonnonmukaisuuteen. Mietin vain sitä, onko siitä koituva hinta liian jkorkea.

Ja lähinnä puhun tietysti lapsista, koska he eivät pysty itse määräämään lapsuusiästään. Ehkä valinta pitäisi määritellä ensin koskemaan aikuisia. He voivat tehdä elämällään mitä haluavat muutenkin.

Medikalisaatio on varmaan totta. Jossain ihmeteltiin sitä että onko surukin asia jota pitää lääkitä. Rauhoittavia että menisi hankala tunne ohi.

Jos ihmiset ovat muuttuneet ylenmäärin heikoiksi ja veltoiksi? Puhun tästä maailmasta jonka tunnen, III maailmassa en ole käynyt. Ellei lasketa tämän meidän maailman keskelle syntyneitä tosiköyhien ghettoja.

Sellaisessa olen asunut kerran nelisen viikkoa. Osa ihmisistä oli vähän sairasta porukkaa. Muuten slummeissa asuu kivempaa porukkaa kuin millään kultahmmasrannikolla, siis suurin osa, vaikka ei tämä tilastotiedettä ole vaan ihan mutu-tietoa.

Valto Ensio kirjoitti...

Keiju ja Ripsa

Niin kauan kuin itse olen medikalisaatiokeskustelujakin seurannut, on Markku Myllykangas ollut suomalaisista asiantuntijoista yksi, jonka mielipiteitä ja myös käytännön toimia olen arvostanut.

Lääketeollisuus ja sen ympärille kytkeytynyt busines tarvitsisi kovempaakin kritiikkiä sekä vastustusta vaikka kuinka sen avulla rahoitetaan myös terveyden ylläpitämistä.

Putipuhdasta liiketoimintaa se ei joka tapauksessa ole, taitaa olla maailman rahantekojärjestelmistä niitä raadollisimpia.

Valto Ensio kirjoitti...

Tässä yksi linkki Myllykankaan kirjoituksiin: http://viesverk.uta.fi/terveysviestinta/3_medikalisaatio.pdf

Ripsa kirjoitti...

Valto, Keiju

Suuret lääkefirmat ovat niin mahtavia, ettei niihin kansallisvaltio pysty.

Eikös Suomessa ole EU:n kemikaalivirasto, jossa on laboratoriot ja kaikki? Sen luulisi olevan taho, joka valvoo ainakin Euroopan lääkebisnestä.

Mutta kun ne ovat ylikansallisia bisneksiä. Jos vaikka kotipaikka on Neitsytsaaret? Siinä kohtaisivat raha ja laittomuus. Lääketehtaat tekevät omia kokeiaan, mutta kaikki lääkkeet taitavat olla riski jossain vaiheessa.

Myllykangas pitää tsekata.Kyllä noita huutavan ääniä täälläkin korven kätköissä on, mutta ei huutajilla ole valtaa.

Mutta entäs mielipidevalta? Voisiko julkisuus tehdä asialle jotain?

Keiju kirjoitti...

Ripsa, kirjoitit: "Suuret lääkefirmat ovat niin mahtavia, ettei niihin kansallisvaltio pysty." Väärin, nimenomaan kansallisvaltio siihen pystyisi. EU-Suomi ei siihen pystyisi, vaikka päättäjämme haluaisivatkin. Nykyään eivät edes halua.

Mutta kyllä maan, jossa on rutkasti omaa lääketieteellistä osaamista, on täysin mahdollista yhteiskunnallistaa lääkejakelunsa. Jos se ei enää ole hyödyn tavoittelua (siis bisnestä), sitä tuskin jaellaan potilaille periaatteella "mitä enemmän, sen parempi", tai "ei kannata parantaa koko vaivaa vaan ainoastaan oireet, että potilas säilyy lypsylehmänä tulevaisuudessakin", tai "kun yksi lääke aiheuttaa sivuvaikutuksen, johon tarvitaan toinen lääke, saadaan tuplasti voittoa".

Harmi vain, että sellainen yhteiskunnallistaminen merkitsee sosialismia ja ettei sosialismi ole nykypoliitikkojen keskuudessa oikein huudossa.

Mielipidevalta? Nykyisenlaisen valtamedian aikakaudella...?

Ripsa kirjoitti...

Keiju!

Olipa hauska tuo kommenttisi.

Jäin miettimään kuinka monta isoa lääkefirmaa on EU-alueella. Se yks iso on Sveitsissä, Roche. Mutta voi olla vielä isompi Bayer, joka tosin taitaa olla hyvin monikansallinen nykyään. Entäs sitten Suomen omat lääkefirmat?

EU on monessa suhteessa hampaaton. Jos se haluaisi, se voisi tehdä jotain. En ole varma siitä kuinka paljon on kirjattu hiili- ja teräsunionin "perustuslakeihin" ja toisaalta kuinka paljon EU on yhtä kuin jäsenvaltionsa. Sitä voi olla aika vaikea selvittää.

Yksi asia tietysti on selvä: lobbareita on kaikista mahdollisista yhtiöistä. Jenkkehän ne yrittävät nyt saada menemään takaisin kotiin. Sekä meillä Suomessa että EU:ssa. Ne varmaan jaksavat jankuttaa.

Tuo kommenttisi hauskuus juontaa juurensa siitä vaatimuksesta jota varmaan minäkin kannatin kovasti 60-70-luvuilta: apteekit on kansallistettava! Silloin meistä kukaan ei tainnut oikein käsittää lääkebisneksen suuruutta.

Ihmisten pitäisi voida hyvin siihen asti, kun he eivät enää luonnollisista syistä voi hyvin. Syyt voivat tietysti olla luonnottomiakin, mutta ihmiselämässä tätänykyä rajanveto on ehkä vaikeaa. Aattelen tuota Valton tarjoamaa myrkyttymisen syytä, hormoni-, myrkky- ja huumejäämät juomisvedessä.

Milipidevalta on siis se ainut mahdollinen vastaus. Jos myrkytöntä ja saasteetonta ympäristöä vaativat kansalaiset saisivat edes sen verran ääntään kuuluville, että sana voisi ruveta leviämään.

Kaipa firmoilla on semmoisiinkin vastauksensa. Ihmisten täytyy esimerkiksi myydä työvoimaansa että eläisivät. Harvemmin työnantajien eettisiä vaikuttimia kysytään.

Sattumoisin tänään oli telkkarin puoli yhdeksän uutisissa että osa flunssarokotuksen saaneista ei ole saanut lainkaan korvauksia narkolepsiasta. Ja se korvaustaho oli siis Suomen valtio.

Eduskuntaan valittavia äänestää entistä harvempi. Tässä pitäisi varmaan ratkaista vielä demokratian kriisikin kohta.