18.8.15

Projektin luominen



Pitäisin parvekkeen ovea auki, ellei ulkona olisi hirveästi ampiaisia. En olisi huomannut mitään, elleivät naapurin lapset olisi hiiviskelleet pelokkaan näköisinä suurimman osan viikkoa. Yhtenä päivänä flikat saivat joukkoonsa pikkuisen ja rohkean afrikkalaispojan. Sitten seuraavana aamuna ampiaispesä oli siirtynyt portaiden katosta (sisältä ja korkealta) porrastasanteelle. Ampparit rakensivat kiivaasti uutta pesää sinne kattoon, eivät antaneet periksi.

Ne olivat todella vihaisia. Minulla on lintukiikarit keittiön kaapissa ja kun suuntasin ne portaikkoon, niin vartija-ampiaiset irvistivät uhkaavasti. En uskaltanut mennä portaisiin ollenkaan. Kun yleishyödyllinen vuokrayhtiö vei meiltä hissin, eli vaihtoi lukot eikä antanut avainta, niin vaihtoehto olisi kulkea jyrkkiä metallisia kierreportaita, eikä vastaleikattu polveni pitäisi siitä, vaan ajattelisi sen urheiluksi ja paisuisi jalkapalloksi. Ison jalkani kanssa sitten konkkasin.

Viikon kesti saada joku terminaattori (?) hoitamaan se pesä pois päiviltä. Edellinen tuttavuus ampiaisen kanssa sai käteni turpoamaan pesäpallomailaksi, kunnes sain kyypakkauksen käsiini. Sitten alkoi hengityskin tasaantua. Ampparit pääsevät sisälle asti, koska asunnon ovet ja ikkunat eivät sovi enää betonielementtien reikiin. Vieressä on räjäytystyömaa, joka saa maalin sisäseinistä varisemaan lattialle. En liioittele.

Pikkuflikat kysyivät että mitä on allergia. Niin minäkin kysyin niiden ikäisenä, kun sisko vietiin ambulanssilla sairaalaan sen jälkeen kun se oli pudonnut nokkospuskaan. Joku oli löytänyt kyllä sen jäljiltä sitten tyhjän yskänlääkepullon.

Meillä on naapurissa jatkunut taukoamaton räjäytystyömaa jo yli 1½ kuukautta, eikä sille tunnu tulevan loppua. Rakennuttajaspekulantti ei ehkä käsittänyt omistamansa maan makaavan peruskalliolla, mutta vaikuttaa siltä, että sen on päästävä eroon kivestä. Ehkä peruskallio kuvastaa spekulantin mielestä jotakin pelottavaa, pysyvää ja sitä kautta uhkaavaa? Jokainen räjähdys saa tavarani putoamaan pöydiltä ja tiskipöydän kaakelin halkeama, joka on peräisin edellisestä rakennustyömaasta, jatkaa kasvuaan. Kaikkiaan ympärillä on rakennustyömaita jo kolmatta vuotta.

Aamuteetä juodessani huomasin yhtäkkiä, että näen harmaan pölyverhon läpi päiväkodin lapsia pihalla. Jostain syystä lapset ulvahtelivat, jotenkin rytmisesti. Räjähdyksen jälkeen kissa alkoi yskiä. Hirviökoneet äityivät ärjymään.



Vasta illalla pystyn asettumaan töihin. Nyt tuli saumattomaksi projektiksi Lomonosovin moottori, Antti Salmisen perusteellinen tilinteko Novaja Zemljan siitäkin maailmasta, kun ”Tzar Bomba” räjäytettiin ja saamelaisten radioaktiivisuus nousi huimasti. Tietenkin kaikki myrkyt rikastuvat ihmisissä.

Monet ihmiset ovat käskeneet lukemaan teoksen jo kauan. Tarvitsin väsyttävän ja äärettömän brutaalin työmaan viereeni, ennen kuin teos rupesi kutsumaan. Se tyrkytti itseään kirjastossa. Minulla oli mukana jo lukemani kirja, jonka annoin kirjastonhoitajalle. Täältä tapetaan ainakin kolme kirjastoa. Brutaalisuus jatkaa kasvuaan myös mentaalisesti.

On lainattava suoraan kirjasta, koska yhteneväisyys omaan todellisuuteeni on niin selvä:

#69Lokki, Maailma kuten sen kohtasin, teoksen apokryfisestä osasta

Jenisein penkereiden savesta, j-m-l-n spermasta ja pyhistä tavuista on saviset pojat luotu. Tiputan hänen otsalleen nitroglyserolia. Pää nytkähtää, kromivahvisteinen hermoverkko laskeutuu hänen olkapäilleen kuin itkupajun oksisto. Ei mikään homunculus, vaan minun geenieni jatkaja. Savipoika Kolenka.

Hänen otsassaan loistaa kalmarin silmä. Upotettu iiris! Katso, katso minua, minä opetan sinut hengittämään, puhumaan ja tappamaan. (Ei saa tappaa pieni lintuja. Ei saa tappaa sammakoita. Kiltti ole culeille)

# 76 Tetrafaniuksen teltta
#123 Moottorin golemaattisuudesta
#119 Lokin ulosteet

Seuraavalla sivulla on kuva kasvista nimeltä Alruna Officinarium, joka on varmasti Linnén luettelon mukainen kasvi. Minulla ei ole enää vanhaa kasviopin kirjaani, se on jossakin muutossa pudonnut pois. Tässä nimenomaisessa kasvissa on mandrake. En tiedä mitä se olisi suomeksi, mutta se tarkoittaa kasvia, jonka juuristo muodostaa kuvan jostain aivan muusta asiasta/ilmiöstä. Alrunan juurista muodostuu veistoksellinen kuva Botticcellin Venuksesta. Siitä jossa Venus syntyy ja nousee seisomaan simpukan kuorelle. Alrunan juuren pohjalla ei kuitenkaan ole simpukkaa.

Kasvin kuva on valkoisella piirretty mustalle pohjalle. Ensimmäinen teksti vaikuttaa kreikalta, mutta toinen on latinaa. Lähetän usein universumille pyyntöjä muun muassa kirjoista joita tarvitsen. Tässä tapauksessa siihen vastattiin. Kirjakirpputori tuli ruokakaupan kylkeen uudelleen ja moni divarin kirja on tietojeni mukaan valkeakoskelaisen lukionopettajan kirjastosta. Tarvitsemani kirja on latina-englanti –sanakirja, joka paistoi kuin mikäkin aurinko hyllyllä. Minulla ei ole sanakirjaa muuten kuin osana Exercitio latinan teksteihin.



En ole päässyt vielä kokeilemaan uutta kirjaa (voisiko siellä todella olla Linnén järjestelmän mukaiset kasvit? Tuskin ainakaan kaikkia), koska hyvä suurennuslasini on hukassa. Käsin kaunokirjoitetut tekstit ovat epäselviä ja pieniä. Pidän piirroksista tavattomasti. Ne tuovat Salmisen kirjaan hurjan surrealistisen lisän, jota ilman kirja ei olisi tämä loisto-opus. Piirtäjä ja kalligrafi on Johan L. Pii. Nimi on luultavasti nimimerkki.

Nyt on vielä selvitettävä kuuntelemani musiikki. Olen kuullut Kari Kriikkua livenä, soitti klarinettia jonkun pohjalaisen seurantalon näyttämöllä, soolona. En muista enää mistä tilaisuudesta oli kyse, mutta soittaja vakuutti minut heti. Musiikkia löytyi myös kirjastosta, Kimmo Hakolan säveltämät klarinettikonsertot Concerto for Clarinet and Orchestra, Verdoyances crépuscules for Orchestra ja Diamond Street for Solo Clarinet. Ja esittäjinä Kriikku ja Radion sinfoniaorkesteri johtajanaan Sakari Oramo.

Jos räjäytystyömaan tullessa kotiin pitää kyetä meditoimaan, niin silloin musiikki ja luettava on valittava huolellisesti. Jos en olisi tajunnut että räjäytykset jatkuvat yli puolitoista kuukautta eikä mikään mahti maailmassa pane näille hirviöille stoppia, niin olisin tässä vaiheessa hyvin huonosti kasvanut homunculus, epävakaa ja altis hyytelöitymään.

Toivon hartaasti että korttelin muut ihmiset ovat selvinneet järjissään. Päiväkotilapset tulivat vasta takaisin elokuun alussa ja he ulvovat. Korttelin asukkaat ovat niitä, jotka eivät kykene menemään kesäloman ajaksi huviloille tai ulkomaille. Siis ulkomaalaisia tai muuten varattomia köyhiä piruparkoja.


3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ripsa

äänisastetta vastaan pitää taistella, vaikka toivoa sen vähenemisestä tuskin on. yksi pieni, mutta äärimmäisen raivostuttava eksemplaari on puhelimissa kuuluva jonotusäänisaaste. tuolta plompotukselta ei voi välttyä, teksasin keltaruusut seuraavat uniinkin. tänä tekniikan aikakautena on ihme, että ääntä ei saa soittajan toivomuksesta kytketyksi pois päältä. - minä pamautan puhelimen kiinni heti kun kuulen ensi tahdin.

veljeni on kesämökillään kiinnostunut muutaman kerran kesässä kuulemaan satakielen iltalaulun, mutta joutuu satakielen sijasta kuuntelemaan naapurinsa perämoottoria, jonka suorituskykyä on päästävä esittelemään siskonlapsille. mökkiläisen maisemaan ei sinä aikana liity ainoatakaan luonnonääntä.

meri

Keiju kirjoitti...

Teillekö ne kaikki ampparit ovatkin kadonneet? Tänä kesänä on ihmetelty, kun ampiaisia ei näy ollenkaan. Ei mökillä Kainuussa, ei vanhempien luona Oulussa, ei naisystävän vanhemmilla Södra Vallgrundissa, ei missään päin Tamperetta, ainakaan haitaksi tai häiriöksi asti.

Ripsa kirjoitti...

Meri,

Räjäytykset ovat aivan kuin viereisessä huoneessa. Ensimmäisinä päivinä ne saivat hätkähtämään, pään soimaan tai siis korvat, melkein tipahdin portaita alas kerran kun unohdin missä helkkarissa seuraava porras on. Ja siis päiväkodin kersat ulvoivat rytmisesti, tää ei ollut hallusinaatio!

Olisin mennyt mökille jos olisin voinut. Mun keväällä kokemani pölyallergia tuli takaisin. Aivastelen ja silmät valuvat.

Kivipöly on vahvaa pölyä.


Keiju,

Joo, nämä ovat täälläkin ensimmäiset. On ollut liika kylmä alkukesä niille. Olisit mielihyvin saanut viedä sen pesällisen vaikka täältä Kainuuseen jos olisit ollut maisemissa! Minähän pääsin kyllä kulkemaan, mutta pikkuflikat kierreportaissa oli vähän pelottava juttu.

Joku sen pesän sitten tuhosi. Elleivät saaneet tarpeekseen kivipölystä nekin.