3.10.15

Parempiin suihin


Tämä on ollut rastaiden viikko. En ole varma siitä, onko joukossa ollut muita kuin räkättejä, mutta räksät ovat aina olleet hirveitä ahmatteja. Ne pitivät mekkalaa aamusta iltaan. Näyttivät erittäin hyvinvoivilta ja harakat ja variksenpojat naakoista puhumattakaan pakenivat pihasta.

Linnut osaavat kyllä sanoa asiansa selvästi ja hyvin aivan omalla kielellään ja näyttää olevan heilläkin tämmöinen lingua franca tai kreoli hallussaan. Räksät tappelivat myös keskenään. Pihlajanmarjoja ne olivat vailla.

Kesällä räkätit vetelevät pihalta sateen jälkeen kastematoja ja syövät. Olen varma siitä että yksi syy mökin kiiltomatojen poissaoloon ovat juuri linnut. Kaikki kesäyöt kun taivas oli pilvessä viinimarjapensaiden alla paistoi haalean vihreä väri. Meillä ei ole pihavaloja, joten valo näkyi kauas.

Sellaisia ilmoja on pidellyt että ilmasto saattaa olla muuttumassa kerta kaikkiaan. Kesällä maapallon toisella puolen oli Pohjois-Amerikan länsirannikolla hurjia metsäpaloja, nyt ilmeisesti Alaskassa asti. Kuivuus johtuu jollain lailla el Niño-virtauksesta, jonka tarkemman laadun kuulen aina kun pikkupoika, se joululapsi, on syntymässä, mutta en muista siitä muuta kuin että perulaiset kalastajat eivät saa anjovis-saaliitaan. Tyyni valtameri on joka tapauksessa hirveän lämmin ja jossain päin samaa rannikkoa lohikalat olivat läkähtymässä kuumaan ja yrittivät päästä jokea ylös. Niistä oli videoita: ne olivat kyljistään punertavia ja niillä oli suu auki ja ne takoivat itseään vauhtiin ja löivät pyrstöillään toisia yrittäjiä naamaan.

En kyllä tiennyt voisiko tuota uskoa. Lohet kiehuvat meren rannalla hengiltä? Maailma ei ole entisensä ja mihin se oikein on matkalla?

Taisi olla kevättä kun joku intiaaniheimo oli tavannut valaita samalla rannikolla ja valaat käskivät heimoa muuttamaan nopeasti ylös. Intiaanit ovat alkuperäisiä amerikkalaisia, joille on ehtinyt karttua tietoa ympäristöstä aika varmasti enemmän kuin mitä valkonaamoille ikinä ehtii karttua. Valailla on oma keskinäinen kielensä, jolla ne voivat puhua monimutkaisiakin asioita. Ehkä jotkut ihmiset ovat kuunnelleet vähän tavallista tarkemmin ja tajunneet.

Intiaanivirasto, siis valkoisen väen hallinnollinen virasto, kertoi antavansa rahaa parintuhannen ihmisen heimon muuttamiseksi rannalta ylemmäksi. Siitä seurasi rakennusfirmojen invaasio, markkinointiponnistus. Intiaanit käännyttivät ne ovilta, mutta samaan aikaan sattui paikalle suomalaisia johonkin konferenssiin, sattumalta arkkitehtejä. Intiaanit kääntyivät heidän puoleensa ja pyysi suomalaisia rakentamaan uudet asunnot ylemmäs. Yleisradio tästä kertoi, mutta jatkoa en ole kuullut.

Valaat olivat varoittaneet suuresta maanjäristyksestä. Nyt sellainen tuli jo Chilessä jossa on vähän samanlainen tektoninen tilanne kuin luoteis-Amerikassa. Maanjäristyksiä tulee ilmeisesti harvemmin mutta ne ovatkin sitten vähän isompia. Valtamerissä on jo tsunamipoijut jotka ilmoittavat kaukaisemmista järistyksistä. Mannerlaatat eivät mene meren laatan alle suoraan, vaan jotenkin vähän vinosti ja ristikkäin. Sitä paitsi meren laatta menee mannerlaatan alle, lopputulos sama, maanjäristyksiä ja tulivuorten räjähdyksiä. Sitten vuoret kasvavat korkeutta. Aiheesta on kyllä paljon karttoja.



Kun minä asuin siellä rannikolla, oli ennen kaikkea totuttava liikenteen meteliin. Vuokra-asunnon kellarissa oli pesukone ja kerran kun menin sinne näin ison mustan karvajalkaisen hämähäkin, joka oli hyökkäämässä käteni kimppuun kun pidin kädellä kiinni vesijohdosta. Valo oli hämärä, mutta näin hämähäkin pahansuovat silmät juuri ja juuri kiiltelemässä edessäni ja astahdin sivuun.

Takanatuleva mutisi että paikalla juoksentelee mustialeskiä kun seinät ovat täynnä tupajumeja vai mitä ne albiinomuurahaiset olivat, omituinen talo. Kerroin että en ole niistä vastuussa, termiiteistäkään.

Vuokraemäntä katsoa tapitti silmiin ja väitti ettei talossa ole termiittejä. Hän ei sallisi niitä. Sillä ei ollut merkitystä että oltiin nähty niitä, kun yritettiin ripustaa taulu seinälle ja naula repi seinään reiän, josta termiitit yrittivät asunnon puolelle. Epäilemättä ne olisivat syöneet suuhunsa japanilaisen kaislamaton.

On ollut unettomia öitä. Ensin silmiä häikäisi muutama päivä sitten jumalattoman kirkas ja suunnattoman suuri kuu, kello oli kuusi aamulla. Pakko siihen oli herätä, vaikka luulin aluksi että kesä on tullut takaisin. Joku tuttava oli ajatellut että kelloja täytyy vääntää johonkin suuntaan, koska kuu paistaa väärään aikaan.




Sitten ruvettiin varoittelemaan myrskystä. Tuuli voisi yltyä sellaiseksi että se voi saada peltikaton helmasta kiinni ja kiskaista sen mereen tai vähintään koulun kentälle, jossa vähän aikaa sitten brittiläisen kansainyhteisön tänne Pohjolan perille eksyneet kansalaiset pelasivat krikettiä. Oli kesä silloin.

Harold Pinterin novelleissa pelataan sitä peliä. Ehkä pitäisi yrittää opiskella peli, että Pinter tulisi ymmärretyksi oikein. Sen kyllä tiedän Pinteristä että hän on pirullisen tarkkanäköinen ihmisten kuvaaja.

Myrsky puhalsi lujaa kun käveltiin kaupungin läpi taidenäyttelyn avajaisiin. Kaupungintalon pihalla on suuria lehtipuita, niiden oksat heijasivat ikkunoiden takana ja katuvalot heiluivat holtittomasti. Sähköt eivät sammuneet. Ainakaan tästä talosta ei mennyt kattoa.

Nyt ulkona paistaa aurinko. Pihan suurin pihlaja on täysin kalju. Pienemmissä pihlajissa on vielä marjoja tilhiä varten. Ne tulevat vasta myöhemmin, lähempänä talvea, jos sellainen tänä vuonnakaan suvaitsee tulla.






4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ripsa

tunnen yhden kuu-ihmisen, joka ei saa unta kun kuu on täysi. hän kyllä kärsii unettomuudesta muutenkin. pahinta on kuulemma se, että sängyssä vääntelehtiessään sitä palaa loputtomasti päivän mokiin ja hekumoi huomisen velvollisuuksilla.

hän onkin kehitellyt unettomuuden torjunmiseksi monimutkaisia ja äärimmäisen säännöllisiä elämäntapoja. sen lisäksi hän on yrittänyt saneerata kaiken vaikean pois.

unettomuuden voi ratkaista myös unilääkkeillä tai nauttia yömyssyjä. umpitunnelissa tajunnan menetys pelottaa vähemmän. unettomina öinä voi siivota, lukea, kirjoittaa, katsoa telkkaria tai pelata pasianssia. unettomuuden kruunaa yksinäisyys, joten täytyy pysyä sinkkuna tai hankkia hyvin nukkuva kumppani.

meri

Ripsa kirjoitti...

Meri,

unettomuus sinänsä on oma lukunsa, en minä siitä hirveästi kärsi. Mutta aamuheräämiset kuun paistamiseen ovat kyllä aika hätkähdyttävä oire, mutta en tiedä oire mistä. En ole ollut kuuhullukaan liiemmälti.

Niin että yrität pelotella minua tajunnan menetykseltä, kun vain ihan rauhallisesti kissa kainalossa vaivun unien maailmaan! Mites Uuno Kailas sanoi: "kaks ovea mulla, kaks, yks uneen toinen kuolemaan". Kello kuusi kieltäydyn jyrkästi siivoamasta. Mutta sen sijaan voin kyllä ojentaa käteni runohyllyä kohti ja ottaa minkä tahansa runokirjan ja unista tulee tosihienoja.

Sitten on kyllä niin että jos kissa herää, se tajuaa olevansa nälkäinen ja puraisee nenään ellen hoipertele antamaan sille yölohturuokaa.

Liisu kirjoitti...

Vaihteeksi olemme kaupungissa. Aurinko paistaa täälläkin, mutta pohjoistuuli pakottaa pitämään vaatetta tarpeeksi paljon yllä.

Vähän samaan suuntaan olen ajatellut kuin sinä, Ripsa, tätä maailman menoa. Näin täydellstä invaasiota en ole kokenut ennen. Kaikkea tulee vähän, tai aika paljonkin, liikaa. Ihmisiä vyöryy sieltä pohjoisesta päin tänne etelään jonona, syksy saapuu voimalla. linnut pakenevat, vaikka kyllä kaksi punarintaa nokki vielä jotain maasta. Ne näytti somilta. Tykkään niistä, kun ne eivät vierasta ihmistä, ovat luottavaisia ja tulevat kuin juttelemaan ihan jalkojen eteen pihalla. Ovat rohkeita, rohkeampia kuin monet ihmiset, jotka pelkäävät maahantulijoita, en tiedä, onko syytä. Aika näyttää. Toivottavasti heidän joukossaan ei ole niitä, joilla on pahat mielessä.

Kaikkea hyvää sinulle, toivon. Kirjoitustapasi on rauhallinen, sitä on mukava lukea.

Ripsa kirjoitti...

Liisu,

menin junaan ja asetuin isompaan kaupunkiin joksikin aikaa. Meri on läsnä täälläkin, joten en pääse pitkästymään.

Tulin pohjoisesta päin, tottakai. Nyt pitää matkustaa ennen kuin hallitus vähentää dramaattisesti junavuoroja. Joku sanoi että sitten rupeat lentämään. Se kuulostaa erittäin hankalalta tavalta, kun lentokentälle ei pääse kävellen eikä sinne mene edes busseja. Ja kummassakin päässä pitäisi odottaa ja kalliiksikin semmoinen matkustus tulee. Meiltä ei sentään mene kaikkia junavuoroja niin kuin jyväskyläläisiltä menee.

Lintuja käy kateeksi. Ne voivat kaikessa rauhassa pysähtyä mihin tahansa tankkaamaan pitempää matkaa varten. Juna on hyvä ihmiselle siksi, että sielu pysyy mukana liikkeessä, se ei ole liian kiivas se vauhti. Tulin ajatelleeksi että kaipaan sitä vanhaa kiskojen kolketta. Lapsena nukahdin siihen.