18.2.16

Lumisateen jälkeen


Käytiin kaupassa varhain tänään, ilma oli hyvä, mutta painostava aivan yhtä lailla kuin kesällä ennen ukkosta. Keskityin kävelemiseen. Paremmassa polvessa alkoi kipu sätiä koulun ohi mennessä. Pitää opetella naisellisen sipsutuksen tapa, vaikka todennäköisesti se ei minulta enää onnistu. On kyllä parempi niin.

Mutta ehkä naisilla ovat polvet kipeämmät kuin muilla kansalaisilla, noin yleisesti ottaen? Olen minäkin pessyt lattioita rätillä ja kulkenut polvillani. Ja sitten perannut turnipsipeltoa. Sitten pessyt mattopyykkiä seuraavan talven tarpeisiin. Ensimmäisiä mattoja olen raijannut laiturille joskus ehkä 11-vuotiaana. Mattojen huuhtelussa tarvitsin isän apua, koska piti saada ne ruuhella järven keskelle ja silloin tarvittiin toinen soutamaan.

Pikkusiskosta ja –veljestä ei ollut, ja alkaapäätä työt olivat minun koska äidin selkä oli kipeä. Muut pyykit sai pestyksi keittämällä niitä padassa. Se ei ollut kovin hirveää, paitsi milloin kipinä osui paljaaseen jalkaan. Mutisin pääni sisällä että ”Pelle pässi päkäpää kaikki neljä käpälää yhtä aikaa ilmaan nakkaa sarvillansa puita hakkaa”, sen pässin tarina loppui siihen, että se sai kumautetuksi pyykkipadan joka oli rannalla. Viimeinen säe meni niin että ”Palaneita koipiansa Pelle nuolee tuskissansa”. ”Pikku-Marjan eläinkirjan” (Laura Latvala) osasin ulkoa. En ole lukenut sitä sen jälkeen kun joskus sisaruksille luin kun eivät osanneet itse lukea. Minulla oli paljon kirjoja, mutta ne jäivät lapsuuskotiin kun lapsuus yhtäkkiä loppui.

Meillä oli joinakin kesinä lampaita lainassa, mutta pässiä niillä ei ollut mukanaan. Lampaat söivät korkean heinän ja mökille tuli ykskaks nurmikko. Taisi olla enimmillään kolme lammasta. Ne olivat vähän äänekkäitä. Siitä naapurin isäntä sanoi, että lampaat ovat laumaeläimiä ja ne kaipaavat lisää kavereita. Isä käski mennä puhumaan lampaille kun hänellä olisi naapurille asiaa. Aikuisten juttuja.

Yritin saada puheesta selvää, mutta ovi piti ääntä hyvin eikä yksikään ikkuna ollut auki. Isä oli aina sulkemassa ikkunoita vaikka se ei muuta kuin makasi hetekan päällä, luki salapoliisiromaaneja ja poltti norttia. Tupakka-aski oli kyllä hieno, siinä oli enkeleitä. Kun sanoin että pitää tuulettaa, se väitti että äiti inhoaa itikoita.

Nyt pitäisi tietää oliko isällä suuriakin salaisuuksia. Minulla ei ole koskaan ollut sellaisia, eikä täällä voisi ollakaan. Kissat eivät kestä suljettuja ovia. Niillä pitää olla pääsy asunnon jokaiseen kolkkaan mihin aikaan tahansa eli aina. Mökillä oli vain koira, jota piti käydä kävelyttämässä, se oli vähemmän sisällä. Pikkuveljen koiraa minut pantiin kävelyttämään, kun pikkuveli oli niin pieni ja koira saattoi vetää sen nurin.

Nyt olen yläkerrassa. Stereoissa soi Magnus Lindbergin Complete Piano Music. Musiikki miettii, kiipeää kaiuttimista eri suuntiin, koska tämä ei ole kokonainen yläkerta vaan sellainen jota englanniksi kutsutaan sanalla loft, sana sekoittaa senkin takia, että se on myös laavu. Muistaakseni eilen oli lehdessä juttu siitä, kuinka kaksikielisillä ihmisillä on usein black-out, kun yhtäkkiä ei muistakaan juuri sitä tai tätä sanaa tällä kielellä vaan sillä toisella. Olen kyllä ajat sitten tajunnut että sen takia isoisä puhui sitä fingelskaa. Se tuli eläneeksi suuremman osan elämää kuitenkin Ameriikassa, toisin kuin toinen isoisä ja sen vaimo, jotka tulivat takaisin.

Tai tuli Amerikan isoisäkin takaisin mutta vasta 1970, joten tapasin sen ensimmäisen kerran Amerikassa. Se tarina on hirveän monimutkainen ja varmaan olisi lainvastaista edes puhua siitä, se olisi perhesalaisuus jos se perhe olisi vielä. Mutta ymmärsin fingelskaa mainiosti. Kaksikielisten ihmisten aivot ovat rakentuneet eri tavalla kuin yksikielisten, sitä paitsi en ole koskaan oppinut oikeaa ja vasenta. Kissat ovat oikeastaan ainoita erittäin täydellisiä olioita mitä olen tavannut. Mutta en tietäisi niistä, elleivät ne eläisi ihmisten kanssa.



Eilen kaupassa oli yksi muusikko joka myös säveltää. Se tuli fillarilla alas mäkeä eikä kaatunut vaikka tie oli jäässä. Aletaan kaikki olla siinä iässä että kohta lopetetaan työt ja ruvetaan eläkkeelle, joten ainakin siinä kaupan käytävällä on lupa puhua melkein mitä tahansa. Mies sanoi että ”Now that I have one foot in the grave and the other one on the banana peel.”. Se toinen ei kuullut ja kysyin siltä että mitä tapahtuu jos astuu banaaninkuoren päälle.

Se sanoi että ei hän vain tiedä, jos se vaikka kelluu tiehensä joessa ja ojassa. Säveltäjällä on aina iloiset silmät. Toinen tuntemani muusikko on hankkinut kuulonsuojaimen, koska opettaa musiikkia ja kuulossa on kuoppa. Äänet kuulostavat oudoilta. Nyt sitten mietin, kuulenko Lindbergiä oikein. Osaanko kuvitella oikein nuo esimerkiksi ”Figures & Points”, vai ovatko pianon soinnut aivan pielessä, koska minulla on kuulokoje? Mutta sitten sama on kaiken suhteen.

En taatusti ole varma siitä että esimerkiksi siniset värit ovat täysin samanlaisia kuin mitä mies näkee, tai vaikka se pianisti kun tekee kuvia ja käyttää niissä itsesekoittamiaan värejä. Ehkä ne punaiset ovat aivan eri asia kuin mitä minä näen? Ei tässä ole varsinaista ongelmaa koska väreillä on suhteet keskenään. En usko että ne riitelisivät jos niiden ei olisi tarkoitus riidellä. Mutta mikä olisi absoluuttinen väri?



On sillä nimikin että kuulee värejä. En tarkoita eideetikkoa. Se on joku englanninkielinen nimi. Sen vain tiedän että jos istun tässä kauan kuuntelemassa, tulee silmiin sahalaita enkä sitten näe mitään. Silloin pitää jostain syystä panna myös radio kiinni. Kissaa ei voi sulkea toiseen huoneeseen, se alkaa ulvoa siellä.

Kissojen ulvominen on melkein kauheinta mitä tiedän, kohta on maaliskuu ja kissat ulvovat tapellessaan reviiristä tai tavoitellessaan kaikki viisi samaa narttua. Se kuulostaa taatusti samalta kuin se Liisa Ihmemaan maailman rumin poikavauva joka rääkyi. Nyt en muista miltä Disney määräsi sen kuulostamaan, mutta tuskin se järjestettyä musiikkia oli.


On mentävä alakertaan tekemään vähän yrttiteetä. Kissa juuri hyppäsi alas kun se kyllästyi jatkuvaan naputukseen. Lindbergissä on vallalla crescendo, joten ei haittaa. Verho heilahti, ääniaallot ryntäilevät. Lumisade loppui.

Ei kommentteja: