tag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post1942735770726480755..comments2024-03-16T17:38:18.465+02:00Comments on Ripsa: EsittäjäRipsahttp://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-6168301550800937882010-04-24T21:22:22.369+03:002010-04-24T21:22:22.369+03:00Jani, joo, Roi Vaara on hyvä esimerkki. Olen ihan ...Jani, joo, Roi Vaara on hyvä esimerkki. Olen ihan sattumalta nähnyt hänen Valkoisen Miehensä Hesassa. Siinä se käveli muina miehinä. Minä kyllä pysähdyin. Se oli Mannerheimintiellä ja minä olin kadun toisella puolen, hän siellä Vanhan puolella.<br /><br />Voin hyvin kuvitella että Vaara (siis vaara!) seisomassa Taivaallisen rauhan aukiolla on saanut aikaan täydellisen kaaoksen. Näin sen video-pätkän telkkarissa ja hurrasin!<br /><br />Se oli mitä poliittisin teko.<br /><br />Sitten yksi tuttu opettaja piti Tiibetin lippua rintapielessä kiinalaisopiskelijoiden luokalla, ei mitään vaikutusta. He eivät tienneet mikä se lippu oli.<br /><br />Poliittisuushan on vaikutusta ja vastavaikutusta ja sillä tavalla saa joskus aikaan ihmisissä ajatuksenpoikasia. Olen ajatellut että silkka propaganda tuskin enää hirmuista vaikutusta edes tekee.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-21524315264256251162010-04-24T19:55:47.389+03:002010-04-24T19:55:47.389+03:00Kyllähän se noin on, performanssin voi tehdä vaikk...Kyllähän se noin on, performanssin voi tehdä vaikka ei olisi yhtään katsojaa kun happening suuntautuu jonkinlaiseen vuorovaikuttuisuuteen (-) <br /><br />Mielessäni malliesimerkkeinä oli Roi Vaara ja Hsieng Tsin (meniköhän oikein) Eritoten Roin performanssit ovat aina olleet luonteeltaan poliittisia. Mahtavimpana minusta oli aikaansaatu viranomais-sekasorto seisomalla taivaallisen rauhan aukiolla vain tekemättä mitään.Janihttp://www.rupuranta.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-55150308000429798752010-04-24T12:03:10.080+03:002010-04-24T12:03:10.080+03:00Jani!
Joo, kommentit on tarkistettava. Satuin vai...Jani!<br /><br />Joo, kommentit on tarkistettava. Satuin vain painamaan sellaista nappia jossa luki että kommentit on tarkistettava, enkä yhtään enää muista mikä se nappi oli.Ajattelin että on siis tarkistettava että kommentissa ylipäänsä on jotain tekstiä eikä jotain hölynpölyä! En minä osaa näitä tietoteknisiä hienouksia...<br /><br />Ai sinä näet tuon eron noin. Minusta niissä ei ole hirveästi eroa. Minulle ero näyttäytyy 1960- ja 1990-lukujen kulttuurierossa.<br /><br />Happeningeissä oli yleensä paljon ihmisiä, performanssissa usein vain yksi tai pari. Performanssissa esittäjä on kokonaisuuden tekijä, happeningeissä käsikirjoituksesta vastaa iso kööri.<br /><br />Olisin jopa sanonut päinvastoin, eli että 1960-luvun happeningit olivat poliittisempia (ja Suomen tapauksessa usein anti-modernistisia), sen sijaan performanssit ovat selvästi filosofisempia.<br /><br />Noh, voihan filosofinenkin olla poliittista. <br /><br />Jännää että nähdään näin eri tavoin. Oletkö nähnyt joskus siinä 1980-luvulla kahta suomalaista ryhmää, Jack Helen Brut ja Homo Äsh, eli Dollaricus? En tiedä kumpaan kategoriaan tai koriin ne laittaisi.<br /><br />Elä palelluta itteäs siellä merellä!Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-9898157215155552942010-04-24T00:34:31.067+03:002010-04-24T00:34:31.067+03:00Koska alla lukee että blogin kirjoittajan on hyväk...Koska alla lukee että blogin kirjoittajan on hyväksyttävä kaikki kommentit sallittaneen seuraava: Happening on nimensä mukaisesti tapahtuma, paljon laaja-alaisempi kuin performanssi, joka pyrkii kuvailemaan jotain ideaa, eli siis jotain konkreettista. <br /><br />Tällä tavalla ymmärtäen performanssi on luonteeltaan aina ns. poliittinen kun happening taas on tapahtuma, periaatteessa mikä vain, viety vain tiettyyn kontekstiin. <br /><br />Vertausparina voisi olla esteettinen vs. käsitteellinen. <br /><br />Niin on meri täälläkin "vapaa". Jäät lähtivät tunnin sisällä keskiviikkona sopivan tuulen ansiosta. Hienoa taas olla merimiehenä!Janihttp:www.rupuranta.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-2946452697785232092010-04-23T21:15:46.951+03:002010-04-23T21:15:46.951+03:00Jep, Anita, tiedän että happeningit tulivat Suomee...Jep, Anita, tiedän että happeningit tulivat Suomeen 1960-luvulla. Ilmeisesti sanoin sen vähän epäselvästi. 1950-luvulla oli erityisen paljon happeningejä Amerikassa, jossa beatnikit järjestivät jam sessioita jazz-muusikoiden, näyttelijöiden ym. kanssa.<br /><br />Yritin etsiä linkkiä yhteen todella kaoottisen näköiseen happeningiin, joka oli joku aika sitten vielä Ubu-linkissä, mutta en nyt löytänyt sitä. Siitä Allen Ginsberg loikkii eestaas ja Hyvin Kauniit Diivat suorittavat entren mitä kummallisimmissa vaatteissa ja joku kävelee rakennuksen katon rajassa nuoralla ja sitten taas joku alkaa lukea runoja.<br /><br />Minä muistelen ensimmäisten happeningien olleen aivan 60-luvun alussa Suomen Jyväskylässä, jonne oltiin järjestämässä sittemmin Jyväskylän Kesän nimellä kulkevaa monipäiväistä tapahtumaa. Muistaakseni esimerkiksi Pentti Saarikoski osallistui niihin riekkujaisiin.<br /><br />Eikun DeLillon opus on Esittäjä, ei Etsijä, vaikka itse teoksessa olikin kysymys matkasta n.k. sisimpään.<br /><br />Hankala tuo itse termi, performance artist. En ole keksinyt miten sen voisi suomentaa. Mutta siinä on vetävää se, että tapahtuma on näyttelemisen, kuvataiteen ja musiikin sulautuma hyvin usein.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-59676283560672070382010-04-23T20:22:13.402+03:002010-04-23T20:22:13.402+03:00Happening tuli Suomeen 60-luvulla, ei 50-luvulla....Happening tuli Suomeen 60-luvulla, ei 50-luvulla. Muistelen, että enimmäinen Happening- tapahtuma olisi ollut Otaniemessä vuonna 1961 tai 1962, arkkitehtiopiskelijat järjestivät sen. Osallistuin tapahtumaan, mutta muistikuvani siitä ovat kovin haalistuneita. Pitäisi kaivaa vanhat päiväkirjat esiin ja verestää muistikuvia.<br /><br /> Don DeLillon Etsijä teki minuunkin vaikutuksen. Luin sen vuonna 2001, se oli minusta hieno kirja, ehdottomasti paras mitä Don DeLillolta oli suomennettu.<br /><br />Meilläpäin meri on jo vapaa.anitakhttp://akonkka.blogspot.com/noreply@blogger.com