tag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post2019869460536944377..comments2024-03-16T17:38:18.465+02:00Comments on Ripsa: Kirjastot ja uimahallitRipsahttp://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-89996991239838874272015-10-18T12:24:30.453+03:002015-10-18T12:24:30.453+03:00Rita,
tuntuu siltä että vanhemmiten ainakin minun...Rita,<br /><br />tuntuu siltä että vanhemmiten ainakin minun pitää palata silloin tällöin takaisin kirjoihin joita luin nuorena. Muistan jonkin ajan takaa, kun Simone de Beauvoirin Toinen sukupuoli julkaistiin uudelleen (enkä nyt muista oliko se uusi suomennos, ehkä sellaisiin ei kustantamoilla ole enää varaa), olin ällistynyt siitä, miten moderni se pamfletti, vai populäärifilosofinen opus, edelleen on. Toisaalta voi olla että kirjaa lukiessani vain törmäsin nuoreen itseeni, joka ei ollut kovin hirveästi vielä lukenut.<br /><br />Dostojevskin Rikos ja rangaistus tuli muutama vuosi sitten venäläisenä TV-elokuvana televisiosta. Minusta siinä oli paljon autenttisen oloista ja tuttua. Suomennoksia pitäisi tulla enemmän ja monilta kielialueilta. Suomi on niin pieni kieli, että väistämättä ihmisillä ei ole läheskään kaikilla kykyä lukea monilla kielillä. <br /><br />En minäkään osaa venäjää. Koulussa oli pakollinen ruotsi, sitten saksa, latina ja englanti. Väittävät että esimerkiksi venäjänkieliset runot eivät oikein taivu suomeksi, tosin ihmettelen miten mitään runoutta voi kääntää millekään kielelle. Runojen kieli on ehdottoman täsmällinen.<br /><br />Liisu,<br /><br />meille Pohjanmaalle muuttaminen oli tärkeää kun vanhat sukulaiset alkoivat tarvita apua. Nyt Helsinkiin ei olisi edes varaa muuttaa. Se että on mahdollista käydä täällä etelässä kissasitterinä on siis loistava juttu.<br /><br />Voi käydä tapaamassa ystäviä, katsoa taidenäyttelyitä, käydä teatterissa. Hullua olla vain kissan kanssa ja miettiä. Helsingissä vaivaa yhä enemmän liikenteen meteli. Ei se suurkaupunki ole ja siksi varsinaisia tapahtumia on etsittävä erikseen. Mutta kun kävin katsomassa miltä Tennispalatsissa näytti niin olin kyllä tyytyväinen.<br /><br />Täälläkin on sukulaisia, mutta etäisempiä. Muistan aika hyvin täällä asumisesta sen, kuinka Helsinki sulkee sisäänsä, aloin unohtaa muun Suomen. Nyt sitten en tunnista enää Helsinkiä.<br /><br />Blogit ovat eräänlainen kansallinen kartta, sieltä löytyy ihmisiä joka puolelta Suomea ja ulkomailta yhtä lailla. Blogistan on mielestäni yhdenlainen lehdistö. Ihmisten fyysinen maailma taas on hyvin samanlainen missä vain ollaankin. Uimahallin pukuhuoneessa mietitään yhdessä minkälaisia jumppareita oli tai sitä miten tuli yö nukutuksi ja olivatko unet hyviä.<br /><br /> Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-10091437273830078742015-10-18T10:54:32.779+03:002015-10-18T10:54:32.779+03:00Käyn täällä Blogissasi, Ripsa, ehkä sen takia, ett...Käyn täällä Blogissasi, Ripsa, ehkä sen takia, että kun luen tekstiäsi voin peilata sitä omaan elämääni. Meillä on sinun kanssa paljon yhteistä. Jopa tuo uiminen ja tietysti lukeminen, ja Helsinki on meidänkin henkireikä. Meillä on siellä asunto, vaikkakin nykyisin oleskelemme mieluummin vapaa-ajanasunnossa koska se on työpaikkamme ja muuttunut vähitellen kodiksi, jossa on ihan tarpeeksi virikkeitä ja luonto ikkunoiden takana. Käymme kaupungissa vain tarpeen tullen. Helsinki on myös opiskelukaupunkini. Ja tuttu siinä mielessä. Nyt olemme vähentäneet käyntejämme syystä, että olemme antaneet asunnon pojalle työpaikaksi, hän asuu vaimonsa kanssa kadun toisella puolella, mutta vaatii ehdottomasti oman työhuoneen, asunnon, jossa voi olla täysin yksin. Hän säveltää, sai viime kuussa paperit Sib.Akatemiasta ja omistautuu nyt pelkästään työlleen. Emme halua häiritä häntä, mutta olemme yötä siellä harvemmin. Yleensä silloin, kun siellä on hyvä konsertti tai näyttelyn avajaiset, tai tarpeiden ostoa yms. Joskus on pakko mennä vain hengittämään Helsingin ilmaa. Poika on selvästi iloinen ja vaikuttaa onnelliselta, kun hänellä on nyt tavallaan "oma asunto", jossa kukaan ei häntä häiritse. Se taas ilahduttaa meitä. Sinä varmaan ymmärrät, miten tärkeää on saada rauhassa tehdä jotain henkistä työtä, kuulostaa, että kaikilla tuntemillamme taiteentekijöillä on jossakin paikka, joka on pyhitetty pelkästään työskentelylle. Muuten se ei onnistu.<br /><br />Kiva, että pidät blogia. Minullakin on sellainen, mutta harrastuksena vain, ja kirjoitan sinne ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa, joskus tulee pitempiäkin taukoja ajanpuutteen takia. Minusta on kiva aina, jos on aikaa, käydä lukemassa toisten blogeja. Joskus niissä pääsee lähemmäksi ihmistä kuin livenä. Meillä käy kyllä täällä "maallakin", aika paljon porukkaa, mutta väki on vähentynyt sen jälkeen, kun meistä tuli "raittiita", eli emme tarjoile enää edes olutta. Jotain ruokaa kyllä tai alkoholittomia juomia. Vieraat tuovat sitä mukanaan, tai osa entisistä "ystävistä" jää tulematta, on ikävä nauttia omia eväitään. :) Meitä tämä ei haittaa.Liisuhttps://www.blogger.com/profile/17780348428314715475noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5335769096458701184.post-87471845293707874122015-10-18T05:22:55.038+03:002015-10-18T05:22:55.038+03:00Kissoja, kirjoja, kirjailijoita. Mukavia elähdyttä...Kissoja, kirjoja, kirjailijoita. Mukavia elähdyttäviä asioita.<br /><br />Dostojevskin mainitseminen sykähdyttää. Muistuu mieleen <br />Rikoksen ja rangaistuksen ihmeellinen maailma, johon <br />sukelsin nuorena. Mahtaisiko kirja vielä lumota jos lukisin<br />sen uudelleen nyt vuosien jälkeen? Varmaankin, mutta<br />eri tavalla.<br /><br />Hyvä havainto, tuo että kissat ovat erilaisia. Ranskalainen<br />sananlaskui: "Yöllä kaikki kissat ovat harmaita." :)<br />La nuit, tous les chats sont gris.<br />Rita Ahttps://www.blogger.com/profile/12343414768620881221noreply@blogger.com