24.12.11

Jouluruno

Sitaatteja Harry Martinsonin Aniarasta, kuvia omasta kamerastani. Parasta joulua mitä voi löytää.

24
Myös voimattomuus hyökkää tavallaan
ja herjaa aikoja ja avaruutta.
Vaan pelkkää oikeudenmukaisuutta
jo moni näkee tässä matkassaan.
Me itse itsellemme lain luimme
kun tänne sarkofagiin sulkeuduimme.
Siis elävältä omaa peijaisjuhlaa
saa viettää kunnes ylpeytensä tuhlaa.


Ja vuosituhannen tai myriadin päästä
aurinko jokin jossain etäinen
vain nielee pienen koin kuin lampun liekki
syysaikaan ammoin maassa Doriksen.
Ei jatka enää Aniara matkaa,
vain syvää untaan kansa siinä jatkaa
ja nopea on muutos viimeinen.



25
Näin sarkofagiin suljettuina saamme
pois kiitää kiusaamasta planeettaamme
ja lisää kylvämästä kuolemaa.
Nyt avoimesti puhua on valta
kun ajan häpeällisyyden alta
vie meitä eksyneitä
                   Aniara avaruuden taa.

(suom. Aila Meriluoto, WSOY Neljäs painos 1974)



12 kommenttia:

  1. Hienot kuvat sinulla ja Aniaran sitaatit. Ne toivat mieleeni pari Tarkovskin elokuvaa. Solarista minulla ei ole, Stalker on. Täytyykin katsoa se joulupyhien aikana. Jos ehdin. Minulla on nyt Viivi Luikia, Jungia ja Rosa Liksomia luettavana.

    PS. Epäonnistui taas kerran sananvahvistus. Miksi sinulla on se käytössä, kun Blogger suodattaa nykyään hyvin roskapostit? Entäs kommenttien valvonta? Minä enh ole ikinä valvonut kommentteja, ei niitä niin paljon tulekaan, että tarvitsi valvoa. Nyt uusi yritys, saa nähdä onnistuuko kommentin lähettäminen tällä kertaa.

    VastaaPoista
  2. Ripsa, en kerinnyt kirjastoon Aniaran perään vaan tässähän! Hyvää joulua Sinulle ja terveyttä!

    Ågelista, Hannu

    VastaaPoista
  3. Antoisaa ja maittavaa joulua sinulle Ripsa!

    Vaikka tämä olikin sitaattimerkintä, saanen mainita, että kynäsi on viime aikoina terävöitynyt entisestään. Kaikki tällaiset asiat luovat omalta osaltaan toiveikkaita näkymiä tulevaan vuoteen 2012.

    VastaaPoista
  4. Anita,

    minullakin on Stalker, VHS-videona, jonka voisi jälleen kerran katsoa. Sinun kanssasi näin sen ensimmäisen kerran. Ja se meni siinä Bio-Biossa, mahtaako sitä edes olla enää.

    Huomasin eilen vain että Aniaran juuri nuo runot ja nuo kitsaan talven kuvat sopivat yhteen.

    Onko minulla joku tunnistautuminen? En ole aikoihin katsonut mitä minun blogini asetuksissa mahtaa olla. Täytyy tutkia asiaa.

    Hannu,
    minä olen tehnyt muutamia luokkaretkiä tänä vuonna. Oulunkylässä kävin vuonna 2003, kun oli Villa Tokyon vuosijuhla. Eipä sitä olisi entisekseen tunnistanut, Ågelia.

    Kirjasto oli siinä koulun yhteydessä, eikä sieltä ikinä saanut mitään mitä olisi halunnut. Ruvettiin käyttämään yliopiston kirjastoa. Onneksi kuitenkin asuttiin kommuunissa, joten naapurilla saattoi olla joku opus jota ehdottomasti tarvitsi.

    Keiju,
    sinulle myös hyvää joulua ja tulevaa vuotta! Sinulla on elämä miltei kaikkineen vielä edessä, usko pois. Sen takia sinun sukupolveasi tulee surko, kun ajat alkavat olla taas vaihteeksi synkät.

    Mukavaa jos olen mielestäsi terävöitynyt. Mutta toisaalta: en ole muuta kuin kirjannut asioita jotka ovat olemassa. Muu tuskin on edes mahdollista.

    Mutta muista Pandoran lipasta: kun sen kannen avaa tulevat kaikki hirveydet, sairaudet, vitsaukset. Mutta sitten pohjalla on se paras: toivo. Sitä kai elämä noin suunnilleen on, sen lippaan kanssa temppuilemista.

    VastaaPoista
  5. Ripsa, minä saan alakuloisia johdannaisajatuksia Timo K Mukan suuntaan.

    "Meissä on kalvava tuli,
    joka päivä päivältä syö enemmän.
    Enää ei tule kesää.

    Olen monena yönä kulkenut veljeni kanssa rannattomia vuomia, tuntemattomia maita.
    Siellä solisee vainajien loppumaton vesi.

    Sinä sanot, ettet tunne vanhenevasi,
    mutta se ei ole totta.
    Te kaikki olette eläneet täällä ikuisesti,
    onko sekään totta.

    Minä pelkään näitten päivien puolesta.
    Viisi vuotta sitten kuu oli samanlainen,
    ja minä kirjoitin ensimmäisen kirjani.
    Voi, miten samanlainen kuu oli.
    Nyt on paha aika."

    (Ajattelin aamupäivästä asioita, joita ei voi ääneen lausua näin jouluna, lasten tai vaimon kuullen.)

    VastaaPoista
  6. ripsa

    kaunis talvisen kuulas valo täällä. ja kuvat ovat kuulaita ja valoisia myös. ja entäs aniara sitten! tuntuu ettei muste olisi ehtinyt martinsonin kirjoituksen jäljiltä kuivua. niin tätä hetkeä se on.

    muisku ja halaus


    meri

    VastaaPoista
  7. Valto,

    kiitos Mukasta. Hieno runo! Ajattelin että hän varmaan oikeasti puhui kirjoitetuista kirjoistaan. Kuinka monta hän nyt lopulta ehti kirjoittaa ja kuolla sitten alta kolmikymppisenä? Siihen ikään mennessä varmaan paljon.

    Nyt kun ovat lepopäivät niin yritä rauhoittua oleilemaan. Olen myös käsittänyt asian niin, että pitäisi olla mahdollisimman kivuton, niin paranee. Olet vielä toipilas.

    Ota paras mahdollinen asento ja katsele poikies kirkkaita silmiä! Ne pojat tekevät kyllä kaikkensa reivatakseen uuden suunnan elämälle, ja jos mahdollista, kaikkialla.

    merimuru,
    kiitos Aniarasta kuuluu sinulle! Minä nyt satuin muistamaan sen, koska olin luokkakokouksessa. Yksi meidän lukion kirjallisuuspiiristä oli ehdottomasti tuleva runoilija ja toivon että hän vielä julkaiseekin.

    Mutta hyvän kirjailijan merkki taitaa olla se, että sanoma ei vanhene, ei myöskään Martinsonin. Valto tuolla siteeraa Timo K. Mukkaa, runo on kertakaikkiaan hieno.

    Tein lenkin äsken meren rantaan. Valo on todella ihmeellinen. Tähän aikaan vuodesta on yleensä lunta, nyt ei ole lainkaan, joitain hippuja jäljellä, mutta Onkilahti jo jäässä.

    Leo tuli poiskävellessäni takaa pyörällä ja huomasin vasta jonkin aikaa myöhemmin että siellähän se menee. Pysähdyttiin Putusillan ääreen ja heti rupesi meitä kohti uimaan ainakin parikymmentä sorsaa. Ruokaa vailla.

    Huiskutettiin niille ja käskettiin lentää etelään. Tulee pakkasyö.

    VastaaPoista
  8. Valmistellaan parastaikaa täällä jouluattoon mutta näin kiireitten keskeltä halusin toivoa Hyvää Joulua ja kiitokset ystävyydestä!

    VastaaPoista
  9. Marja-Leena,

    vietä mukava joulu läheistesi kanssa. Syö hyvin (=terveellisesti?), rentoudu ja anna välillä toisten tehdä työt, jooko?

    Sinun viestisi ovat olleet minulle hyvin kallisarvoisia, koska elät siellä saman valtameren lähellä jossa itse olen joskus elänyt. Se on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ollut se, että olet jakanut kuvataidettasi meille katsojille.

    Pidän kuvistasi paljon.

    VastaaPoista
  10. Tulin sanomaan: "Moi!" Asuimme kerran pari vuotta Vassorin kylässä, kävin töissä Vanhassa Vaasassa Rannikkoradiaasemalla... Sitten kahdne vuoden sijaisuudet loppuivat ja muutimme pois. Ensin Kaarinaan, josta Turkuun. Ja Turusta Joensuuhun jonka työputki oli katastrooofvi; tultiin takaisin Turkuun. Täällä ollaan.

    Mulla nää kommentit hukkuvat joskus siinä vaiheessa kun pitää välillä kirjautua. olen oppinut ottamaan näpytykseni leikekirjaan (ensin ctrl A ja sitten CTRL C) josta ne saa minne vain uudelleen, esim. commenttilootaan kun blogi sanoo että katosi jonnekin. Sitten vaan uudelleen ja palautus komentinkirjoitus lootaan CTRL V.llä.

    Hasukaa Joulua, ja villasukat ovat hyvät jos menee lompsimaan vesilätäköihin...

    VastaaPoista
  11. Kun kirjoittaa toisella kädellä ja toisella pitelee hiirtä niskasta niin... Anteeks virheet.

    Luin mitä tuli näprättyä ja onnistuin keksimään monta lytivirettä. Pitääkö ne mielen vireänä; (ei) toisaalta että päästää virheet näpeistään voi tulkita että ei arvosta kohdetta johon kirjoittaa. Kiroittaa...

    English puolella on joskus oikoluku joka alleviiva hutiräpytykset, mutta ei suomalaisella, eikä kai missään kommmenttipuolella? En ole tarkemmin tutkinut.

    Mutta kai on parempi kirjoitella joku ajatus kuin sanoa vain "Tykkäsin" tai "Hyvä teksti" jota sitäkin tuolla English puolella Small Talkin perinteisiin periytyen on tapana postata.

    Tavallaan osoittaa että lukijat lukee, sehän on kivaa.

    Kai on kivampaa että on kivaa kuin että murjotetaan? Tai että hiljaisuudesta tulee se mielikuva että se murjottaa. Nimenomaan se, ei hän. Suomessa ei vielä ole otettu käyttöön feministis-hän sanaa "hen" kuten Leevi Lehto on esittänyt.

    Taas hyvää Joulua!

    VastaaPoista
  12. Juhani,

    kiitos muistamisesta! Johan tässä tuli jo toinen joulukortti, eka oikein postissa ja haikuja täynnä. Siitä haiku-kortista olen ajatellut että siitä tulee Virallinen Kirjanmerkki, joka sopii erityisesti paksujen kirjojen kanssa. (En olisi hankkimassa e-kirjalukulaitetta vaikka olisi rahaakin. Ja kun ei ole ei ole houkutusta lisätä sähkölaskua!)

    Minä jo tuon ekan luettuani tulin ajatelleeksi että Turun murteella on ominaisuuksia jota en ole tuntenutkaan. Aamuseltaan lueksin Kaltiota, jossa Ville Rannan alkuperäistä Muhamed-piirrosta metsästetään kiihkeästi. Se oli niin surkuhupaisa juttu että rupesin lopulta nauramaan ja samoin Leo.

    Vai että pitää pitää hiirestä kii? Ja tulee lyöntivirheitä? Mulla on pikku-mäkki, ikivanha eikä erillistä hiirtä olleskaan, joten ei ole mistä pitää kii. Sen sijaan suurin osa kirjasimista on kulunut poies kokonaan, joten kirjoitan tavallaan täysin sokkona.

    Joku äkkinäinen yritti kerran kirjoittaa tällä koneella ja hämmästyi kertakaikkiaan.

    Niin että kyllä minäkin joskus väsyksissä lyön vääriä kirjaimia. Anita tuolla jo sanoi että tunnistautumiset menee väärin ja kommentit häviävät. En ole saanut aikaseks katsoa mitä siellä asetuksissa on. Luulen että olen lievästi allerginen asetuksellisille asioille.

    Täällä satoi koko yön. Äsken oli vähän aikaa kirkasta, mutta nyt pilveilee taas.

    Vai se ja hen. Muistelen joo että joku tuota ehdotti. Vai että Leevi Lehto. Minä taidan yleensä sanoa ihmisistä että se, mutta Lidia-kissasta että hän, tai neiti tai rouva tai pelkästään sanoa hänelle että "Lidia on kissa", jonka jälkeen hänen hyrräyskoneensa lähtee käyntiin.

    Minä laskin joskus että olen asunut yli 20-paikassa, enemmän jos laskee paikat paikkakuntien sisällä, kuten esim. Tampere. Minun sukuni on eteläpohjalainen, Nurmosta ja Alavudelta, mutta itse olen asunut Pohjanmaalla vasta oikeastaan aikuisena. Lapsena tietysti kesät mökillä, mutta murresta en osaa puhua. Pidän siitä kyllä kovasti.

    Vaasa ei ole oikeastaan Etelä-Pohjanmaata. Täällä ovat ensimmäiseksi ilmeisesti asuneet ruotsalaiset, ehkä joku kalastusasema tai semmoinen, sitten kyliä. Riikinruotsin valta tuli myöhemmin.

    Ajasta ei kukaan osaa sanoa mitään, koska täällä maa nousee niin hirveän nopeasti. Joka kevät ihmiset ajavat paattinsa kiville joita ei ole merikorteissa.

    Nyt ruotsinkielisiä on enää alle 24% viimeisien tilastojen mukaan ja nuorison keskuudessa tunnelma on kuulemma kireä. Mutta suomenkielisiä sitten on muualtakin kuin Etelä-Pohjanmaalta, joka alkaa tuosta 29 kilometrin päästä. Siis itään.

    Mataleenalle jouluntoivotukset myös!

    VastaaPoista

Kommentointi on suotavaa, mutta ei pakollista