4.12.08

Kolmanteen ja neljänteen polveen




Kuvassa ovat vas. Akseli (Jukka Peltola) ja Elina (Elina Luukkonen). Kuvaaja Jyrki Tervo.

Tilanne tuli äkkiä. Ystävättäreni avec estyi esityksestä ja sain ilmaisen lipun Vaasan kaupunginteatterin ennakkonäytökseen. Se kesti peräti 4½ tuntia, väliaikoineen 5. Eikä kyseessä ollut enempää tai vähempää kuin Väinö Linnan trilogian Täällä Pohjantähden alla dramatisointi näyttämölle.

Oli kyllä jo aika. Olen toisaalla puhunut Väinö Linnasta, siitä miten nuoret näkevät hänen kirjansa. Nuorten kirja on tekijöidensä ja aikakautensa näköinen. Samaa ikäkohorttia on myös tämän näytelmän sovittaja ja ohjaaja Juha Luukkonen, samoin hänen vaimonsa ja näytelmän Elinan roolia esittävä Elina Luukkonen.

Tämä ei ole kritiikki.Haluan miettiä tätä ehkä enemmän tätä taustaa vasten. Finnsanityn blogin postaus on pitkä ja perusteellinen. En tiedä mitä hän on käyttänyt tässä taustanaan, mutta sisällöstä päätellen – ja hän myös taannoin esitti järkeenkäyviä ajatuksia koulusurmaajista – hän on tutustunut aiheeseen perusteellisesti. Blogit eivät ole tieteellisiä opinnäytteitä, joten niissä ei tarvitse mainita lähteitä.

Minä käveleskelin hitaasti ystävättäreni kanssa Valkolinnan ohi ja mietin miksi rötiskö on edelleen pystyssä. Vain senkö vuoksi että Mannerheim ohjaili jääkärien liikennettä asemalta kohti rintamaa keväällä 1918? Kun ollaan Suomen valkoisessa pääkaupungissa, niin ehkä täällä edelleen on vanhoillaan pysyviä ihmisiä.

En ole käynyt teatterissa aikoihin. Minulla on kuulokoje, olin soittanut etukäteen teatterille ja kysynyt onko heillä induktio-silmukka. Heillä oli. Mutta ainoastaan suurella Romeo-näyttämöllä. Edellisen kerran olen käynyt pienessä Julia-salissa, jossa induktiosilmukkaa ei ollut. Silloin esitettiin Arto Mellerin rakkausrunoista koottu näyttämöllis-runollinen esitys, joka olisi mielestäni ansainnut Suomen kiertueen. Sitä ei taidettu esittää muutamaa kertaa enempää.

Mutta huonon äänentoiston vuoksi esityksestä jäi paloja puuttumaan.

Arto Melleri oli itse mukana ja käsittääkseni hänen kiitospuheensa oli viimeisimpiä ellei viimeisin hänen elinaikanaan.

Mellerin tunsin, koska asuin Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, josta hän oli kotoisin ja kävi useasti kylässä. Schlaageriseppeleen (Otava 1978) neljännen osaston nimiruno loppuu näin:

Kerran sain 50 markkaa
Järviseudun Sanomilta
Runosta ’Itäkylän Ns:n kahvilassa’.


Muistin hänen kirjoittaneen ”Soi Itäkylän nuorisoseuran kahvilassa blues”. Melleri päätyi Lappajärveltä Helsinkiin, mutta moni muu Seinäjoelle, Kokkolaan tai Vaasaan, töihin, opiskelemaan, naimisiin.

Vaasan suomenkieliset, joita on yli 75% asukkaista, ovat siis niin kutsutusti maakunnasta. Takavuosina tarvittiin työvoimaa. Mutta Suomen syntyyn ja sisällissotaan vaikutti eniten pohjalainen talonpoikaisto, joista suurin osa oli pienviljelijöitä. Sotaa valkoisten puolella johtanut Mannerheim ei olisi voinut edes aloittaa sotaa ilman pohjalaisia talonpoikia.

Toinen isoisäni joutui Mannerheimin vakuuttelujen uhriksi. Hän meni Seinäjoelle kun Mannerheim kutsui. Kysyin häneltä, että miten se oikein kävi, koska olin lukenut viitisen vuotta aiemmin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Isoisä kertoi että Mannerheim piti puheen: on lähdettävä riisumaan venäläistä sotaväkeä aseista. Suomi saisi itsenäisyyden.

Hän joutui ensimmäiseen taisteluun Virroilla, jossa oli kiven takaa kuulunut: ”Älä ammu, se olen minä!”. Poika oli lapsuudenkodin naapuri. Isoisä sanoi sitten, että kun oli puumerkkinsä pannut Mannerheimin paperiin, oli mentävä eteenpäin, mutta hätisteli ystävänsä pois.

Teatterin vaikutus on suuri, kun siellä käy harvoin. Tämä sai minut miettimään tätä kaupunkia, sen historiaa, koko Suomea. Näyttämökuva oli niin pelkistetty ja näyttelijöiden liikkeet tyyliteltyjä, että siinä oli tehoa.

Piti kaivaa esiin Wilhelm Reichin Fasismin massapsykologia ja muistuttaa itselleen perheen ja suvun merkitystä kansakunnan vaiheisiin. Johtajan seuraaminen on erityisen otollista patriarkaalisessa kulttuurissa, varsinkin ehdottomassa patriarkaatissa, jossa isän määräysvaltaa ei kukaan kyseenalaista.

En ole väittämässä että Mannerheim rinnastuisi Hitleriin. Mutta minusta oli kammottavaa kuulla, että sisällissota oli alkanut valheella. Valhehan ei voi mitenkään muodostaa kestävää pohjaa tulevalle valtiolle.

Kaupunginteatterin esitys loppui näyttelijöiden yhdessä laulamaan Punaorvon valaan.

Edit.5.12. Valkolinna on siis suojeluskuntatalo, jonka on, kuten kommentissa Anita Konkka sanoo, suunnitellut Viljo Rewell vuonna 1938. Talo on suojelukohde alkuperäiseltä osaltaan aikansa funkkis-talona. Talon tulevaa käyttöä ei vielä tiedä. Olisiko ehkä mahdollista saada alakerran isoista tiloista kuvataiteilijoille halpoja työhuoneita? Sellaisia ei kaupungissa juuri ole.

Mannerheimiin Valkolinna ehkä liittyy suojeluskuntatoiminnan kautta. Olisi mielenkiintoista tietää oliko Vaasassa jääkärirykmentin pääpaikka myös 1930-luvulla. Vaasasta on poistunut rantapyssy ja kasarmialuekin on kaupungin omistama, niin että eipä tässä juuri olla kovin sotilaallisia enää.

16 kommenttia:

anitak kirjoitti...

Kuule Ripsa, se Valkolinna valmistui vasta vuonna 1938, joten ei Mannerheim voinut ohjailla siellä jääkäreiden liikennettä vuonna 1918.

Terv. Anita

Ripsa kirjoitti...

Aijjaa, olen ilmeisesti saanut väärää tietoa.

Mitäs ihmettä Mannerheim täällä sitten teki vuonna 1938 tai jälkeenpäin, sodan aikana?

Ehkä täällä on ollut joku jääkäriosasto, koska nimenomaan jääkäreihin ja Mannerheimiin tuo linna on yhdistetty.

Joka tapauksessa Vaasaa pommitettiin sodan aikana, mutta ilmeisesti sataman vuoksi. Päämajahan oli Mikkelissä.

pr kirjoitti...

Ei liity Mannerheimiin, Vaasaan, Linnaan eikä Melleriin, mutta Klaara-herrasta on nyt kuvia minun blogissani, käy katsomassa!

Minä liityn kyllä Melleriin sen verran, että olen ehkä asunut asunnossa jossa Melleri oli joskus aikoinaan asunut. Jarkko Laine kerran muisteli näin, enkä aio asiaa tarkistaa vaan kerron totena aina tilanteen tullen.

Ripsa kirjoitti...

Jaahas, täytyy käydä hetimiten katsomassa. Muistelinkin sinun sanoneen että sukupuoli tuli aluksi tunnistetuksi väärin.

Melleri ei tykännyt Turusta yhtään. En tiedä löysikö se oikeasti ystäviä, mutta meni, kun likat olivat pieniä ja vaimonsa sai Turusta töitä.

Meidän Lidia-neiti on kissakirjojen mukaan aivan ilmetty venäjänsininen, rotua kutsutaan myös Archankelinkissaksi (joo, siis arkkienkelikissa), ja esimerkiksi tsaari Nikolai II omisti, tai siis kissat tietysti omistivat tsaarin, mutta heitä näitä sinisiä oli kokonaista kuusi kappaletta.

Lidia-parka ei osannut tuoda sukuselvitystä mukanaan. No, väliäkö sillä, emme me häntä panisi tuomariston vanutettavaksi.

Eilen ilmeni uusi asia: Lidia osaa avata ovia. Selvisi siis miten se karkaa. Naapuri tuli ovelle (jolla itsellään on ollut kissoja, katsoi että tuulikaapin väliovi oli kiinni ja sitten huomasi Lidian pään ja kuului napsaus kun se avasi oven ja luikahti ulos.

Se ei ehkä ole niitä fiksuimpia otuksia, koska se kuitenkin inhoaa pimeää ja kylmää yli kaiken. Sillä on lyhyt karva ja hyvin pehmeät tassut.

pr kirjoitti...

Onkohan kissojen ovienavaustaito yleinen? Minun kissatuntemukseni on kovin rajallinen, mutta olen tavannut kissoja jotka kulkevat ovista täysin omaan tahtiinsa. Siis hyppäävät kahvaan ja työntävät oven auki. Klaara-herrallakin on jo ollut yritystä siihen suuntaan.

Ripsa kirjoitti...

Kyllä minä luulen että oven avaus liittyy älykkyyteen, siis oppivaisuuteen. Näkeväthän kissat miten ihmiset avaavat oven.

Sanoin tuolla että ei Lidia nyt niitä fiksuimpia ole, tarkoitin sillä sitä, että se ei tajunnut että kylmä sen tulisi. Siis ehkä monikaan kissa ei osaa ajatella kovin kauas ja suunnitelmallisesti, mutta tahtoo oppia temppuja, joilla se pärjää sitten ihmisten maailmassa tarpeen tullen.

Meillä ei ole ennen ollut kissaa joka on osannut avata oven ja meillä on ollut viimeiset miltei 40 vuotta kissoja. Ynnä yksi koira, mutta se ei ollut ihan koira, vaan puoliksi kojootti. Ja ulvoi.

Luulen että navettakissat ovat niitä "oikeimpia" kissoja, koska ne saalistavat ja pitävät paikat puhtaina ja tietävät saavansa olla lämpimässä pitkän talven sen takia. Voi olla että niilläkin on tullut aika-ajoin tarve opetella avaamaan ovia.

Ajattelin arkkienkeli Lidiaa sillä tavalla, että jos ne ovat olleet Venäjän aatelin palatsikissoja, niin ovat sitten oppineet kulkemaan huoneesta toiseen.

Minä en tiedä kuinka paljon jostain kissojen rotuominaisuuksista on niin kutsutusti hardwired, eli rakentunut kissan sisuksiin syntymästä asti.

Leonoora kirjoitti...

Sentään Akselin ja Elinan häävalssi tansittiin linnassa!

Tänään kuulin, että täällä Pohjois-Karjalassa Renny Harlin on piipahtanut katselemassa filmauspaikkoja tulevaan elokuvansa Mannerheimista.

Kissojen ovenaukaisutaidoista minulla on kyllä kokemusta, sillä äitini Pekka-kolli hyppäsi kylla ovenripaan ja sai oven siten auki.
Naapurissa maalla on taas kissoja, jotka oppivat ihmeen nopeasti taloon tultuaan kulkemaan niille tehdystä tuvan oviluukusta sisälle ja ulos. Työntävät päällään luukun vain pois edestään.

Ripsa kirjoitti...

Vai Renny Harlin Pohjois-Karjalaan! Kaikkea sitä. Meillä on torstaina Elokuvan ystävillä esitys Uralin perhonen isolla kankaalla!

Kun asuttiin Helsingissä kommuunissa (kyllä, olen perusolemukseltani kommuunisti), Oulunkylän vanhassa kansakoulussa, niin kissoille oli ulko-oveen sahattu reikä, joka oli suojattu kylmältä paksulla kankaalla.

Jokainen kissa osasi kulkea siitä, ja enimmillään kissoja taisi olla yhdeksän kappaletta, Lumi-kissan pennut mukaanlukien. Aikuisihmisiä oli n. 12 ja lapsia viisi.

Kellään ei ollut koiraa.

Leonoora kirjoitti...

Harlin kuvaa ilmeisesti elokuvaansa ympäri Suomea, mutta halunnee kulkea myös tiettyjä historiallisia jalanjälkiä.
Laineen tuntematon sotilashan alkaa täällä lähistöllä sijaitsevalta Palokankaan aukealta.
Tuttu paikka sikäli, että joskus käytämme reittiä mökille mennessä, kyseisen mäntyvaltaisen kankaan läpi.
Tosin nyt tuo entinen varuskunta-alue alkaa olla täynnä uusia, suuria omakotitaloja.

Useita elokuviahan täällä päin on filmattu, jos ei kokonaan, niin tiettyjä osia.
Ja mikäpä siinä, löytyy maisemaa, ja historiallistakin taustaa, lavastetta monenlaiseen kuvaustarpeeseen.

Ripsa kirjoitti...

Noora, olen unohtanut historian tuolta osin. Oliko rintama sitten siinä ihan Joensuun lähellä talvi-jatkosodan aikaan?

Sen muistan että joku kylä jäi mottiin venäläisten puolella, mutta minulla oli se käsitys että se oli jossain pohjoisemmassa.

Mitä siellä tapahtui? Siis Pohjois-Karjalassa?

Se tämä Vaasan "Täällä Pohjantähden alla" seuraa suurimman osan aikaa sisällissotaa. Vasta viimeisessä näytöksessä kerrotaan mitä Koskelan perheelle sitten tapahtui.

Eikös sinnepäin tullut kuvaamaan yksi ohjaaja, se Pölönen, vai olenko taas sekoittanut paikkoja?

Leonoora kirjoitti...

Ripsa, olen tosi lyhytmuistinen sotien historioissa.
Joku hämärä käsitys minulla on, että tuolle kyseiselle aukiolle koottiin miehet ennen liikkeelle lähtöä sotimaan. En edes muista mistä tuon muistikuvan olen saanut. Kertoiko isä, vai kuka?

Parempi etten arvaile mitään tässä, kun faktojakin on olemassa.
Ne vain pitäisi kaivaa jostakin.
On tuossa jonkun matkan päässä kaupungista oikein museoituna Salpalinnan bunkkeri: http://www.karjalanmaa.fi/tarkennus.php?lehti=509&id=2751

Juu. Pölönen asuu Pohjois-Karjalassa.

Ripsa kirjoitti...

Kiitos Noora!

Kiva kun saa lisää tietoja omankin maan historiasta.

On minulla Suomen historian kirja, jossa noita rintamalinjojakin on piirrelty. Ja kuvitteles, kun olen yrittänyt niitä viivoja lukea, niin en vain ole käsittänyt missä olivat venäläiset ja missä suomalaiset!

Varmaan sotahistoriaa tuntemattomille merkkien pitäisi olla ERITYISselkokielisiä.

Muistinpas että Pölönen on siellä!

Leonoora kirjoitti...

Ripsa, ymmärrätkö sinä tuota Kalevin sivulla olevaa ohjelmointikieltä? Näetkö sitä omalla näytölläsi?
Kyselin Kalelta, mutta ei näytä olevan vastaamassa.

Ripsa kirjoitti...

Ei näy kyllä minulla ohjelmointikieltä. Tarkoitat tuota johon sanoit että täällä jökötämmä?

Nämä ovat kyllä noita n.k. henkimaaliman asioita. Laps yritti opettaa minulle ohjelmointikieltä opiskellessaan ohjelmointikieltä, mutta ei se tarttunut.

Ehkä sinulla on joku kommunikaatiokatkos? Vaikka yhtä kaukanahan se on Joensuu Hesasta niinku on Vaasakin. Muistaakseni, noin suurinpiirtein.

Leonoora kirjoitti...

Ripsa, onpa mielenkiintoista.
Minulla otsikon jälkeen tulee Kalen sivulla niitä sulkumerkkejä, ja väkäsiä sekä muutamia sanoja muutaman rivin verran, ennen kuin selvä teksti alkaa: Aamu aukeaa harmaana jne.
No, ei tämä nyt niin tärkeää ole, mutta olisihan se hyvä tietää, jos tämä vika on vain omalla koneellani.

Ripsa kirjoitti...

Niin, Noora mutta voi se olla jotain joka johtuu ohjelmastakin, serveristä tai selaimesta.

Nämä ovat luvattoman monimutkaisia vempeleitä. No uutisissa luvattiin vempeleiden halpenevat kilpailun vuoksi.

Mutta eivät kai ne voi ikuisesti halventua, joskus tulee aika kun yhtiöitä ajautuu toisten syliin ja ne loppuvat.

Täällä on läpitunkematon harmaus, ollut ainakin kaksi kuukautta ja on pakko mennä nukkumaan, muuten seuraava päivä menee harakoille.

Tosin niitä on nyt paljon räkätellyt pihalla viime aikoina ja epäilen että ne pihistävät tinteille ripustamaamme ruokaa. Siis talipalloista.

Harakat ovat älykkäitä lintuja.