Jostain syystä Tieteessä tapahtuu-lehden tämän vuoden ensimmäinen numero on jäänyt lukematta. Luulen että se johtui siitä, että miltei ensimmäisenä oli juttu kvanttimekaniikasta. En ole lukenut vielä suomalaisen kirjoittajan englanniksi kirjoittamaa scifi-kirjaa nimeltä Kvanttivaras, joten en osaa sanoa, onko tässä artikkelissa jotain aiheesta.
Sen tiedän etten ymmärrä artikkelista yhtään mitään. Se aiheutti minussa mitä ilmeisimmin torjuntareaktion. Moni scifi-kirja tekee sen minulle edelleen. Tiedän, pitäisi lukea niitä vähän enemmän, että ymmärtäisin onko torjuntaan jokin rationaalinen tai emotionaalinen syy, jonka voisin hyväksyä.
Nyt sitten iltapäivän ensimmäisenä pidempänä tuntina, kun odottelin että aurinko alkaisi lämmittää, ja pääsisin ajeluttamaan Jopoani vähän matkaa, hyppäsin kylmästi kvanttimekaniikasta kertovan artikkelin yli ja päädyin yllätyksekseni ex-pääministerin isän Tatu Vanhasen kirjoittamaan artikkeliin, jossa käsitellään Suomen paikkaa kansainvälisessä vertailussa. Tatu Vanhanen näyttää olevan emeritusprofessori valtio-opissa Turun yliopistolla. Hän on siis ainakin ollut tiedemies.
Pohojalaanen verenpaisumus
Luin jutun ja lähdin sitten fillarireissulle. Kamera löysi jokakeväisen vedenpaisumuksen ynnä avovettä ja hanhen. Hanhet ovat vasta tulossa. Missään ei näy vihreää ruohoa vielä, ja sitä olen nähnyt niiden kesällä näykkivän rannalta.
Piti katsoa uudelleen artikkelia ja sen sisältämiä asioita. Olen varma että artikkeli on tässä nyt keskustelunavauksena, koska se sai kaltaiseni maallikonkin hämmästymään.
Minua ällistytti aivan yksinkertainen asia: Vanhanen ja hänen tutkijakollegansa Richard Lynn ovat kirjoittaneet jo aiemmin siitä, että Afrikasta poismuuttaneet populaatiot olisivat älykkäämpiä, siis niiden ÄO olisi korkeampi kuin trooppisten maiden väestöjen älykkyys. Olin luullut että vuonna 2006 kollegoiden tekemä yhteinen tutkimus oli jo ammuttu alas.
Ehkä sitä ei ole ammuttu alas kansainvälisesti, vaan ainoastaan Suomessa? Olisiko siihen vaikuttanut Suomen sisäpolitiikka? Juuri nyt olen kyllästynyt kaikkeen politiikkaan ja syy on se, että en usko sen olevan rehellistä työtä.
Itse artikkelista en löydä kovin paljon mitään uutta. Vaikka asiat on niputettu korrelaatioin pitkin kaltevaa käyrää, niin minusta tässä väitetään että elämisen vaikeus saa älykkyyden lisääntymään. Sen verran olen lukenut että hankitut ominaisuudet eivät periydy. Elleivät ne siis evoluution kannalta ole ratkaisevia.
Kevät repeää jäähän
Miksi Pohjolaan tulleiden ihmisten älykkyys nousisi ratkaisevasti? Ja miksi, jos se nousisi, se ei saisi ihmisiä kiireen vilkkaa muuttamaan takaisin etelään vähän paremmille laidunmaille?
En käsitä miten olisi hyväksyttävissä, että tropiikissa asustavat ihmiset eivät koskaan joudu miettimään olemassaoloonsa liittyviä asioita. Epäilen sitä hyvin vahvasti. Olen itse asiassa varma siitä että antropologeilla on iso määrä tietoa joka panisi epäilemään tuota hypoteesia vielä enemmän.
Epäilys ei ole sama asia kuin jonkin asian todistaminen. En siis voi todistaa yhtään mitään. Mutta olen aika varma siitä, että korrelaatioita esimerkiksi pitkäikäisyyteen, ruuan saatavuuteen, monipuoliseen ravitsemukseen, sosiaaliseen rakenteeseen suvuissa jne. olisi löydettävissä. En tiedä miksi korrelaatio oli aivan välttämättä saatava sovitetuksi älykkyysosamäärään. Yhdistettynä kylmään ilmanalaan, kaiken lisäksi?
Sitä voi tietysti pohtia mitä älykkyys on. Mutta sitä on pohdittu niin kauan että ei siitä ole todennäköisesti tullut yhtään sen selvempää. Arkikielessä ihminen ehkä mieluummin puhuu viisaudesta kuin älykkyydestä. Älykkyys voi olla pelkkä tekniikkalaji. Ei kai se silloin korreloi hyvinvoinnin tai vaurauden tai jonkun muun mukavan ominaisuuden kanssa. Tai sitten se voi yhtä hyvin korreloida sen kanssa mennen tullen.
Newsweekin artikkelissa, joka ilmeisesti sai Vanhasen kirjoittamaan tämän artikkelinsa, sanotaan otsikossa että The best Countries in the World. Ja artikkeli on viime vuoden elokuulta. Ymmärrän kyllä että kaikenlaiset tahot mittailevat paremmuutta ja huonommuutta. Kansalaiskunto on ilmeisesti edelleen jollain lailla mitattavissa oleva suure. Kansalaisuuden pitäminen on edelleen tärkeätä vaikka meillä onkin YK ja EU. Kansalaisuuteen perustuva yhteiskunta on ihmisille tärkeä.
Ja Pisa-tutkimuksessa Suomi tuli muutamaan kertaan ykköseksi. En minä ole tähän mennessä ymmärtänyt yhtään, mitä silläkään tutkimuksella on mitattu. Ehkä kykyä oppia? Ihminen oppii vaikka apinoidessaan muita, vai mitä? Jos sillä väitetään tutkitun älykkyyttä maailmanlaajuisesti, niin tutkijoilla on virheellinen käsitys maailmasta.
Esimerkiksi älykkyysosamäärän tutkimustulokset ovat riippuvaisia tutkittavien kulttuurista. Se on käsittääkseni tiedetty kymmeniä vuosia. Kulttuurisesti maapallo on hyvin heterogeeninen. Sen vuoksi koko tämänkertainen korrelaatioartikkeli ei mielestäni sano yhtään mitään.
Toisaalta minä en ole edes eläkkeellä oleva tiedemies. Tämä on siis pelkkä mielipide.
Miksi hanhi syö ruohoa?
Olen ehdottomasti sitä mieltä että myös tiedemiehillä on oikeus heittäytyä mitä hurjimpiin spekulaatioihin jos he tahtovat. Tiedemiehilläkin on oikeus olla onnellisia. Mistä tuli mieleeni sekin että minkälainen maa voisi olla maailman paras. Ehkä se olisi sellainen, jossa ihmiset olisivat tyytyväisimpiä elämäänsä. Ehkä jopa onnellisia?
Edit 16.4.2011. On pakko kertoa, että äsken rupesin selailemaan Tieteessä tapahtuu-lehden numeroa 2/2011. Sanoin tuolla postauksessa että ehkä tämä on keskustelunavaus. No, Tatu Vanhasen avaukseen vastaavat Petter Portin (Turun yliopiston perinnöllisyystieten professori emeritus) ja Eka Roivainen (psykologian lisensiaatti ja kuntoutuspsykologi), jotka kumpikin ampuvat regressioanalyysin alas. Roivainen vähän pitemmälle selittäen, Portin lyhyehkösti. Portin kirjoittaa: ”Kuinka moni järkevästi ajatteleva ihminen muuten vielä ylipäänsä pitää totena, että niin monimutkainen ominaisuus kuin älykkyys voitaisiin puristaa yhteen numeroon?”. Ihan samaa mietin itse, kun luin Vanhasen artikkelia. Mutta, kuten sanoin, olen täysi diletantti ja maallikko kaikessa mitä tulee biologiaan, perinnöllisyyteen, matematiikkaan ja muihin ei-humanistisiin tieteisiin. Olen nyt erityisen iloinen siitä, että ihan tavallisella ajattelulla voi/saa reagoida viisaiden ihmisten kirjoituksiin. Viisaus taitaa olla kyseenalainen määre sekin!
Yksi viisauden ilmentymä voisi olla sekin, - tosin saattaa olla, että niin minulta salaa on jo tehty, - että tieteentekijöiden glorifiointi totuuden hallussapitäjinä olisi vähän vähäisempää.
VastaaPoistaVastakkainasettelu tiede - uskonto lienee syntynyt puolivahingossa, sen jälkeen kun valistus vähitellen mursi kirkon yksinään hallussan pitämän maailmankäsityksen 1600-luvulta eteenpäin. Samalla suuri osa uskonnon gloriaa siirtyi tieteen ylle. Tänään tuo uskonnolta kaapattu viitta taitaa olla liian kapea suojelemaan kaikkea, mitä tieteen nimissä ja arvovallalla julkaistaan.
Tieteen historiassa on tehty isojakin virhearvioita, mutta useimmiten ne on annettu sille anteeksi. Lähinnä kai paremmintietäjien puutteessa. tai sitten on ollut kyse osin oikeaan osin pieleen menneistä teorioista, jotka toiset ovat adoptoineet liian nopeasti. Freudin ideat ovat niistä yksi esimerkki, sillä niiden jälkeen kirjallisuuskin täyttyi freudilaisuuksista ja miljoonista lapsuuskuvauksista. Ja unista. Siitä kolmannesta asiasta taikka jalasta en sitten enää viitsi mitään sanoakaan.
Älykkyys on varmasti osittain taitolaji, muttei kokonaan. Se on ajattelemaan harjaannuttamista, muistin käyttöä ja runsasta lukemista. Sitä myöten oppii viisautta, jota on esimerkiksi nöyryys tutkimusten teossa. Tai sen, että tyhjät tynnyrit todellakin kolisevat koviten.
Heli,
VastaaPoistaolisi kaikin puolin toivottavaa että tiedettä ei glorifioitaisi. En usko että sen taivaallinen asema on kovin suuri ainakaan Suomemme maassa - sen näyttää sekin että tietellisten seurain valtuuskunta, joka on minusta komea nimi, uskaltaa antaa foorumin väittelylle.
JOS glorifiointia on tapahtunut, niin se on ollut sitten n.k. kovien tieteiden puolella. Niihin luetaan yleensä ainakin luonnontieteet, matikka, fyssa, kemia jne., ehkä myös osin biologia. Sellaiset tieteet joiden pitäisi olla eksakteja. Tai perustua empirialle.
Minä en tiedä mihin laumaan kuuluvat taloustieteet. Ehkä ne ovat astrologiaa? Joku tekee siellä synkässä kammiossa horoskooppeja ja sen mukaan sitten EU-byrokraatit laskeskelevat stressitestejä. Siis pankkien stressejä...
Minä olen humanisti, joten en kuulu missään nimessä itse ainakaan kovien tieteiden puolelle, vaikka olin niin paljon hullu, että haaveilin jossain vaiheessa lisensiaattityön tekemisestä ja ehkä väikkärinkin. Ne sortuivat tietenkin rahan puutteeseen.
Kovilla tieteillä on vielä sen verran tekoa tässä maailmassa, että niissä pääsee pitkälle ja saa apurahoja, jos on hyvä ja on hyviä kavereitä. Hyi, tuo viimeinen oli pahasti sanottu! Mutta vannon että olen kuullut semmoista.
Muisti, joo. Olen tässä miettinyt viime vuoden ajan muistia aika aktiivisesti. Olen kirjoittanut siitä ja olen yrittänyt saada kiinni niin eksakteista muistoista kuin mahdollista.
Muisti on hauska juttu, koska se toimii usein kuin vanha peili. Siellä muistin sisuksissa vaeltaessa tulee samanlainen olo kuin Linnanmäen naurutalossa.
Viisaus on sellaista jonka perään aina silloin tällöin haikailen.
Ripsa, ei ole montaa vuotta, kun Tatu Vanhasen afrikkalaisista esittämiä älykkyysmielipiteitä ruodittiin mediassa. Taisi olla poikansa Matti Vanhasen pääministeriyden alkuaikoja.
VastaaPoistaNe yksinkertaistukset ammuttiin aika pian alas ja sen jälkeen on ollut setä hiljaa.
Voidaanko älykkyys tosiaankaan puristaa yhdenkään ihmisen tai tutkija-armeijan elinikänään tekemien tutkimusten tuloksiin?
Älyn"lahjat" muuttuvat koko ajan.
Aivot kasvavat, niiden itsensä tuottamat innovaatiot, muunmuassa netin käyttö ja valtava pelaamisvimma, nopeuttavat jo tutkitusti aivojen eri osa-alueiden muutoksen vauhtia. Kuuntelin jotain radio-ohjelmaa asiasta ja olen lukenutkin jotain. Sekä päättelen itsekin niin käyvän.
Freudin aikakaudesta ollaan edetty jo jonkin matkaa, mutta joitakin hänen huomioitaan ja tutkimusten tuloksia voidaan edelleen käyttää vertailuun älykkyksistäkin keskusteltaessa, ja jopa muuttumattomina mitä ihmisen tunne-elämään tulee. (Ainakin vielä toistaiseksi)
Mutta onko tunne enää sekään oma alueensa kun siihen saatiin liimatuksi älykin tässä takavuosina? (Tunneäly)
Minä tunnen viisastuvani päivä päivältä enemmän mitä vanhemmaksi tulen. Tunteet taasen kylmenevät suhteessa ajattelun tuloksiin.
Johtunee siitä, että yritän lukea, kirjoittaa ja ajatella jatkuvasti. Sekä siitä, että pitää alati miettiä elämän käytännön päivistä selviämistä vastuineen. Kasvattaako siis vastuun määräkin älyämme?
Mutta miten kuvata kansantajuisesti älyä?
Ei riitä, että sanotaan ihmisestä "tuo se on viisas mies".
Viisas mies saattaa menehtyä hyvinkin helposti valmiin leivän ääreen jos ei osaa sitä leikata.
Valto, juuri sitä tarkoitin, että luulin hänen teoriansa, sosiodarwinismin, sosioevoluution ammutun alas ja kuopatun.
VastaaPoistaEn ole aivan varma siitä miten tiedeyhteisö toimii. Mutta olen ajatellut että on olemassa oikea kansainvälinen yhteisö joka tuollaisia Vanhasen ja Lynnin kaltaisia outoja ja hairahtuneita ajatuskulkuja oikaisisivat. Voi siis olla että jo alunpitäen tämä on ollut marginaalissa eikä keskuksessa, mitä tulee evoluutiotieteisiin.
Pahinta tässä on tietenkin se, että tällä yritetään todistaa rasistisen ajattelun oikeutus. Tiedettä on aina käytetty myös väärin. Mutta sitten voi olla myös, että tässä kaksi vanhaa tiedemiestä yrittää epätoivoisesti pitää kiinni maailmasta joka on jo ohi.
Tieteessä tapahtuu-lehti on kyllä hyvä lehti, on erinomaista että jokamiestan/naisten ulottuvilla on tieteiden popularisointia, jotka voi miettiä. Sillä tavalla ne pienet rahat, joita tutkimukseen käytetään, tulevat kaiken kansan omaisuudeksi.
Onhan niitä kyllä kirjojakin miltei kaikkien tarpeeseen jo nykyään. Mietin tässä sitä, että miksi sitten Suomessakin tieteen kielen on oltava nykyään englanti.
Ripsa, minun älyni mahdollinen "kasvu" (siis ymmärtääkseni olemassaolevien, jouten tähän saakka makailleiden aivosolujen aktivointi) ei kuitenkaan muistia paranna. Harmittaa nimittäin, etten muista nimiä, ulkomaisia varsinkaan, tarpeellisissa yhteyksissä.
VastaaPoistaNyt muistin kuitenkin Lynnin kun mainitset.
Ja televisio-ohjelman, jossa musta tutkija kiersi haastattelemassa mm. Lynniä ja joitakuita muita heidän mielipiteistään nimenomaan afrikkalaisten älykkyyden tasosta ja mitkä seikat näiden tutkijoiden mielestä tätä oletusta vahvistaisivat.
Haastattelukierroksen tuloksesta muistan, että suuria kysymysmerkkejä jäi olemaan, eikä vastausta löytynyt. Oletusta siis kaikki. Ja valkoisen rodun ilmiselvää paremmuuspönkitystä.
Totta kai ravinto vaikuttaa myös aivoihin, mutta ei siihen, mitä ihminen perustaltaan on.
Sekinhän on ilman muuta puppua, että nykyisin mitattavilla menetelmillä alemmalla älykkkyysosamäärällä varustetut ihmisheimot eivät muka kykenisi luomaan toimivia järjestelmiä.
Muutama vakaa yhteisö asuu edelleen Amazonin viidakossa ja heidän järjestelmänsä kyllä näyttäisi toimivan. He vain eivät osaa sitä kutsua järjestelmäksi. Eivätkä tarvitse tutkimusta pärjätäkseen olosuhteiden antamin resurssein.
Eivätkä esi-isämmekään levällään ole toimeen tulleet. Hulluutta tämä nykyinen viisaus.
Valto, ihan vähän aikaa sitten luin jostain, että muisti olisi oikeasti se, johon "älykkyys" perustuisi. Eli jos ihminen muistaa ja pystyy kutomaan muistoistaan jotain uutta, niin se olisi sitten älykkyyttä.
VastaaPoistaAivoissa muisti sijaitsee niin monessa eri paikassa että en tiedä tietävätkö neurotutkijatkaan missä kaikkialla. Todennäköisesti eivät tiedä. Aivoista tiedetään aivan minimaalisen vähän vielä nykyään.
En ole nähnyt tuota mainitsemaasi ohjelmaa, mutta kuulostaa todella osuvalta! Siinä on näytetty herra tutkijalle mihin hänen tutkimuksensa jäljet johtavat.
Minä muistan hyvin sen, miten hädintuskin lukemaan ja kirjoittamaan kykenevä, jota varmaan nykyään sanottaisiin kehitysvammaiseksi, oli mukana talon töissä ja hallitsi ne samoin kuin sisaruksensakin.
Kaikkia ihmisiä tarvittiin työn teossa. Sitten ruvettiin keksimään koneita ja enää ei läheskään kaikkia tarvittu. Olen joskus miettinyt että mihin Eurooppa tarvitsee Suomea. Osaako Suomi jotain erityisen hyvin?
Itse asiassa se "poikkeava" oli poikkeuksellisen tarkka-aistinen, ja kun piti mennä hakemaan jänis pataan tai pyy pitoihin, niin se kaveri lähetettiin koska se kuuli ja näki parhaiten.
Nyt ehkä sitten halutaan toisenlaista älyä.
Sitä tässä toivoisi että ne Amazonin heimot jätettäisiin rauhaan. Valkonaamat toisivat vain pahoja sairauksia, joihin ihmiset menehtyisivät.
Juolahti mieleen että pitää käydä toivottomassa tätä Pääsiäistä!
VastaaPoistaÄlykkyys laumakäyttäytyvässä ihmiskunnassa? Kenen älykkyyttä seurata? Kas siinä voittaja!
Juhani,
VastaaPoistanoin periaatteessa en välitä kirkollisista pyhistä. Mutta on mukavaa viettää Leon syntymäpäivää Pitkänäperjantaina ja olla, keskustella, miettiä, ihan rauhassa. Mitä tietysti Lidia saattaa tulla välillä sotkemaan.
Laumat ovat hankalia. Ilmankos uskonnoissa puhutaan paimenista! Muistan pienenä seuranneeni hevoslaumaa ja ajatelleeni että siinä on aika kurinalaisesti toimiva lauma. Vähän eri tavalla kuin ihmiset, me kurittomat.
ripsa,
VastaaPoistaleolle syntymäpäivärutistus, ja sinulle kanssa. tänään on ensimmäinen päivä kun pyykit kuivuvat ulkona. siis todella kuivuvat, eivätkä vain liputa.
onnistuin tänään näkemään suosirri-koiraan. huomenna piipahdan jurmossa, jos sinne kaikilta ornitologeilta mahtuu.
mignon!
Leo juuri käveli sisään ovesta, oli ajelulla talven aikana kunnostamallaan Peugeot-kilpapyörällä (10-vaihteinen ynnä suht. kaljut renkaat), tuli asianmukaisesti rutistetuksi ja lähetti terveiset ja kiitokset sinulle!
VastaaPoistaMeidän parveke on länteen, joten siellä on kuivunut pyykki jo muutaman viikon. Suosirri? Täytyy katsoa lintukirjasta, tosin se taitaa olla yläkerrassa, joo niin halavattu on, en uskalla luottaa Bloggeriin, joka on työkseen heittänyt minua ulos tänään.
Valtollekin kirjoitin pitkän rämssyn, ei mennyt läpi.
Täytyy katsoa myös karttaa että mihis se tuo Jurmo sijoittuu. Olen asunut lintuparatiisissa 9 vuotta elämästäni (kuivattu järvi) ja sieltä kuului julmettu meteli huhtikuun alusta lähtien öin ja päivin ja kissa tuli hulluksi. Melkein.
>Mainitsit teoksen Kvanttivaras, The Quantum Thief. Pystyin lukemaan teoksesta pari ensimmäistä lukua... en kerta kaikkiaan ymmärrä tuollaista ns. kirjallisuutta, mikä siinä vetää?
VastaaPoistaEljas,
VastaaPoistano, suoraan sanoen en minäkään oikein tiedä. Mutta tunnen ihan täyspäisiä ihmisiä jotka sellaisia kirjoja lukevat.
En itse asiassa voi edes eritellä mitä "sellaisiin" kuuluu. Tässä tapauksessa kai täytyy olla jossain määrin ainakin kyse kvanttiteoriasta, jota en tunne.
Ehkä Kvanttivarkaan kirjoittaja tuntee? Teoriahan ei ole fiktiota, niin kuin käsittääkseni kirja on.
Kai meidän Eljas pitää vielä yrittää käsittää tätä ilmiötä. Siis tätä tieteen ja fiktion välisyyttä.
Mulla on varauksessa kirja myös alkukielellä, ainakin suomennos vaikutti jotenkin infantiililta, mene, tiedä... ymmärrä?
VastaaPoistaEljas, jos luit tuon bloggauksen, niin sen mukaan ja myös todellisuudessa EN ole kirjaa lukenut!!!
VastaaPoistaEi sitä ole vielä Vaasan kirjastossa.
Scifi-kirjallisuus on aika lailla mulle tuntematon alue. Se oli tuolla ihan vain edustamassa sitä, että minusta jostain kvanttiteoriasta on mahdotonta tehdä fiktiota. Siitä ehkä tiedän vähän enemmän, olen ainakin yrittänyt tavailla sitä olemattomalla fysiikan tietämykselläni.
On olemassa juttuja, jotka nyt vain eivät toimi. Mutta kyllä minäkin sen kirjan aion katsastaa. Kunhan nyt kuulen ensivaikutelmia sinulta.
haha. kylämässä joutuu organisoimaan asioita. venäläinen organisaatio on kyllä erilainen.
VastaaPoistaToivon etten minä joudu nyt ainakaan hetikohta organisoimaan jotain erityistä ainakaan. Kylmä täällä on ja käsittääkseni tämänhetkinen kylmä on kotoisin Venäjältä, mutta organisaatiot eivät tule ilmavirtauksissa.
VastaaPoista