24.5.11

Happy Birthday, Robert Zimmermann!


Der Zimmermann

Ich Zimmermann/ macht starck gebeuw/
In Schlosser/heusser/alt vnd neuw/
Ich mach auch mancherlen Mülwerck/
Auch Windmüln oben auff die Berg/
Aber die Wasser starcke Brückn/
Auch Schiff vnd Flöß/ von frenen stückn/
Blochheusser zu der gegenwehr/
Dedalus gab mir diese Lehr.

(Das Ständebuch. 114 Holzschnitte von Jost Amman
mit Reimen von Hans Sachs,
toimittaja Richard Graul, painettu Leipzigissa,
ei vuotta, fraktuurakirjasimet)





                    Happy Birthday, Robert Zimmermann!

8 kommenttia:

Keiju kirjoitti...

Huonemiehen poika on mielenkiintoinen hahmo musiikkiartistiksi. Kuulin hänen musiikkiaan ensimmäistä kertaa jo 6-vuotiaana. Useat hänen klassikkokappaleistaan ovat minullekin todella Klassikoita, ja tietyn kauden levytykset (etenkin Blonde on Blonde) oikein tihkuvat taiteellista edistystä. Silti en voi jättää noteeraamatta myös hänen saamaansa kritiikkiä, josta ehkä kaikkein eniten on mietityttänyt Joni Mitchellin väittämä: kaikki hänessä itsessään (siis Jonissa) on aitoa, kaikki Bobissa silkkaa teeskentelyä.

Ripsa kirjoitti...

Keiju hei,
korjaus ihan kärkeen: Zimmermann on vanhaa saksaa (en tiedä sen tarkkaa etymologiaa) ja tarkoittaa kirvesmiestä, siis sellaista joka pystyy rakentamaan vähän vaikka mitä, niin kuin Hans Sachsin runossa sanotaan.

Eli voi olla että sana on tarkoittanut alussa huoneenrakentajaa ja on sittemmin tullut merkitsemään nimenomaan puurakentamiseen pystyvää kaveria. Useinhan he kulkivat paikasta toiseen tienaamassa elantoaan.

En muista oletko lukenut saksaa.

Niitä alkuperäisiä rokkareita on hyvin vähän enää jäljellä. Satuin juuri näkemään vissiinkin perjantaina leffan The Band: Last Waltz, ja mukana yhtenä vieraana oli myös Bob Dylan. Leffa oli tehty vuonna 1978, tai varmaan vähän aiemmin, koska The Band oli legenda jo silloin kun itse olin Jenkeissä.

Dylanista on tehty hieno leffa, Pennebakerin Don't look back, joka kuvaa nuorta Dylania. Pennebaker kantoi kameraa mukanaan, kun Dylan kulki keikoilla ja teki musiikkia Joan Baezin kanssa. Niin ja joo, Baez on myös elossa vielä.

Olenko suositellut sinulle kirjaa rokkareista, tai siitä ajasta ylipäänsä? Sen on kirjoittanut Patti Smith ja sen nimi on Just Kids, se on just syksyllä suomennettu. Taisi olla suomeksi että Vain pentuja, ellen väärin muista. Voin kyllä muistaakin.

Robert Zimmermann on minua vain neljä vuotta vanhempi. Olen saanut kuuloni takaisin, eli stereokuulon ja Dylan on yksi jota aion kuunnella.

Eljas Verve kirjoitti...

ja enpäs tullut tätä ollenkaan huomanneeksi, mutta onneksi sitten täältä - on jäänyt aika vähiin ajan kulun seuraaminen, kuitenkin...

Ripsa kirjoitti...

Eljas,

aika kuluu vaikkei sitä seuraiskaan. Dylan on ruvennut keikkailemaan jo vuonna 1962 ja ilmeisesti aikoo kuolla saappaat jalassa.

Kyllä siellä on todella rytinää aiheuttaneita lauluja useampiakin. Kuuntelepas!

Keiju kirjoitti...

Olenpas hyvinkin lueskellut saksaa – viisi vuotta joista en hirvittävästi muista. 'Zimmer' tarkoittaa huonetta. On mielenkiintoista, jos 'Zimmermann' tarkoittaa timpuria eli "timpermannia", jonka olen itse yhdistänyt englanninkieliseen ilmaukseen 'timber man'.

The Last Waltz on ilmestynyt 1978, mutta konsertti on pidetty jo muistaakseni marraskuussa 1976, jolloin The Band vetäytyi tauolle. Elokuvaa en ole nähnyt, sen sijaan konserttilevy – jossa Yhtyeen ja Dylanin lisäksi esiintyy mm. tuo mainittu Joni Mitchell – on tullut tutuksi.

Voi olla, että olet minullekin tuota Patti Smithin kirjaa suositellut. En vain ole noteerannut sitä Patti Smithistä itsestään johtuen. Hänen musiikkinsa ei jostain syystä ole minua innostanut. Samana vuonna, kun Smithin ensilevy ilmestyi, Joan Baez julkaisi levyn Diamonds and Rust, jolla on muun muassa kappale nimeltä Dida. Kuulin sen radiosta noin 1994 ja hämmästyin: tällaista musiikkia kuului radiosta ihan varhaisessa lapsuudessani.

Ripsa kirjoitti...

Keiju,

joo, Baez, samoin Dylan jalostivat tuota folk-musiikkia alunperin. Sen taustana on englantilainen balladimuoto. Sitten kun siihen liittää mukaan mustien musiikin, syntyy rock'n'roll. Taustalla on kyllä myös kansalaisoikeusmusiikki, työväenmusiikki ja muu sellainen, esimerkiksi Vappuhan on alkanut Chicagon Heinätorin kahakoista.

Minä en ole Joni Mitchellistä ikinä kovin paljon perustanut. No, ei ole vain sytyttänyt, siinä kaikki.

Joo, germaanisista kielistä on se hyöty, että kun tuntee yhden, voi helposti oppia toistakin. Tuo Zimmer ei taas puolestaan ole sukua sanalle Holz eli puu, eli sanat ovat syntyneet eri järjestyksessä.

Halusin saksalaisen vanhan runon (tämä Hans Sachs on ehkä 1500-luvulta) tähän, koska Zimmermann on saksaa ja on mahdollista että Dylanin isovanhemmat ovat osanneet jiddishiä, saksan juutalaismurretta.

Tiedät kumminkin että nuori Bob otti taiteilijanimekseen Dylan irlantilaisen runoilijan Dylan Thomasin mukaan. Kamala juoppo ja hyvä runoilija!

Keiju kirjoitti...

Erään lukemani Dylan-kirjan mukaan taiteilijanimi oli alun perin muodossa 'Bob Dillon'. Matt Dillon oli tuolloin 50-luvun lopulla jokin amerikkalaisen TV-sarjan supersankari. Kirjan mukaan Bobin silloinen tyttöystävä huomasi jonkin todella muuttuneen, kun Bob alkoikin kirjoittaa kuvitteellisen sukunimensä runoilija-Thomasin mukaan 'Dylan'.

Joni Mitchell on "pehmeämpi" ja "kiltimpi" hahmo kuin Patti Smith (tai Dylan). En minäkään kovin laajalti Jonin tekemisistä innostu, mutta hänen vuosien 1974–77 tuotanto on tullut läheiseksi, varsinkin tuolloin 1975 ilmestynyt albumi The Hissing of Summer Lawns.

Ripsa kirjoitti...

Hämärästi muistan kuulleeni nimen Dillon joskus. Mutta se saattaa olla myös telkkarista. Kun asuttiin lapsuuskodissa Kangasalla 1950-luku ja vähän ylikin, niin siellä talkkarilla oli telkkari, ja me pihan kakarat käytiin katsomassa siellä telkkaria.

Robert Zimmermann on kotoisin Minnesotan pikkukaupungista. Se on kirjoittanut siitä laulunkin, siellä nimittäin oli kaivos ja yhtiö vei sen Etelä-Amerikkaan where workers were paid next to nothing, eli sama globalisaatio on ollut käynnissä ties kuinka kauan.

Mutta jos vain jostain löydät, niin katso se Pennebakerin leffa. Se on todella hyvä.