22.4.13

Verenpaisumusta


Tulisi jo kevät!

Maakunnas on verenpaisumus. Täällä rannikolla on vain kylmää, märkää ja tuulista. Ei samana päivänä kaikkia, vaan vuoropäivisin, noin suunnilleen. Kävelin kauppaan, tulin risteyksen ja tuuli oli puhaltaa minut autojen eteen. Myrskyä se lähentelee.

Se tarkoittaa semmoista kurjaa, että huomenna sataa JA tuulee, enkä uskalla viedä ferrarinpunaista pyörääni ajelulle. En pääse vesijumppaan. Minulla kyllä kolisevat luut yhteen autojen kanssa, siihen on tässä kaupungissa pakko tottua kaikkien kevyen liikenteen saati omien jalkojen käyttäjien, mutta hyvää pyörää ei saa kukaan rikkoa! Olen vakaasti päättänyt niin.

Aika kamalaa kyllä, että nuorempana olin sitä mieltä että mikään ei estä minua ottamasta riskejä, mutta nyt pyörä on osoittautunut niin kallisarvoiseksi, että ilmeisesti heittäydyn sen edestä auton eteen. Että viisastuttaako se vanheneminen vai ei? Tästä esimerkistä ei oikein voi päätellä mitään.

Yksi tuttava kyllä ihmetteli körötellessään autolla rantatietä, että kummallista kuinka kaupungin läpi kulkiessa autojen virtaus ei hiljennyt yhtään. Siltä se todella tuntuu. Eivätkä kuulemma risteyksien kamerat ole toiminnassa, vaan niillä on ainoastaan pelotevaikutus kevyen liikenteen käyttäjiin. Se kuulosti kyllä aivan oikealta periaatteelta valkoisen kaupungin meininkiin muutenkin.



Viime vuonna tähän aikaan vuodessa ampparit olivat jo heränneet ja olivat hirveän kiukkuisia. Niillä ei ehkä ollut ravintoa ihan tarpeeksi, vaikka voikukat jo kukkivat. Mutta ehkä ne eivät pidä voikukista. Nyt kun sitä mietin, niin eivätkös ampiaiset ole lihansyöjiä?

Toinen tuttava pitää mehiläisiä. Olisi pitänyt kysyä että miten onnistui puhdistuslento ja pitikö talven pitkittyessä antaa mehiläisille lisäruokaa. Mehiläisten pitäminen perustuu petkutukseen. Juhannuksen jälkeen ensimmäisen kerran ja syksyllä toisen kerran (no, kukkien määrästä ja laadusta riippuen) pesästä ihminen käy savustamassa mehiläiset hiljaisiksi ja pihistää hunajakennot, tarkistaa onko uusia kuningatarkennoja ja jos on, perustaa yhden lisäpesän. Lisäpesä on perustettava siinä juhannuksen jälkeen.

Hunajan sijaan mehiläisille annetaan sokerilientä. Se ei mehiläisiä tapa, vaikka onkin tyhjää energiaa, koska ne ovat syöneet kesän aikana kumminkin mahansa täyteen siitepölyä ja syksyn tullessa työläiset ajetaan tiehensä. Ulos vain, pimeään ja kylmään ja kuolemaan!

Meillä on ollut monen vuoden ajan mehiläisiä, joten tiedän miten niiden hoito sujuu. Minulla oli pesien ympärillä vaikeuksia, koska tukka on aina pörrössä ja mehiläiset eksyivät hiuksien sekaan ja hätäpäissään pistivät päähän, niin että olin ne kesät aivan muhkurainen.

Niistä vuosista alkoi kyllä hunajanhimoni. Kun juon aamuteetä, siinä on oltava hunajaa. Jos äidyn ostamaan syntistä valkoista leipää, minun on saatava sen päälle voita ja kerros hunajaa. Olen onnellinen sellaisesta saaliista tuntikausia. Ja mieluiten olen silloin yksin, koska saatan innostua laulamaan tai peräti harjoittelemaan viheltämistä, jonka jalon taidon olen miltei unohtanut.

Hunajaranskis-reseptini on peräisin kirjasta nimeltä Pommorommo. Olen lapsena joutunut lukemaan kirjaa ääneni käheäksi pikkusiskolle ja -veljelle. Ei se mitään se on hieno kirja. Yksi niistä joka sai minut kirjanhimon valtaan josta en ole päässyt vieläkään, enkä edes tahdo päästä.

Sattuneesta syystä johduin ajattelemaan riippuvuuksia, joita Raamattu on listannut ison syntien listan joskus vuostuhat tai jotain sellaista sitten. Minulla ei ole tässä sitä kirjaa, se on yläkerrassa. Muistini mukaan entisellä katolisella kirkolla on ollut paljon enemmän syntejä ja eri lajeja kuin nykyisellä kirkolla, mutta nyt on sittemmin ilmaantunut pappeja joiden mielestä kaikki pääsevät taivaaseen.

Riippuvuuksia pohtiessani törmäsin tämmöiseen runoon:

Tuntemuksia

Nikotiinilla on taepettu rottia. Se on hyvä hyönteismyrkky kuten DDT.
Nikotiinin voi korvata DDT:llä tai DDT:n nikotiinilla silloin, kun kirvat ovat jo tottuneet toiseen myrkkyyn.
Nikotiini on ihmisen terveyden kannalta parempi hyönteismyrkky kuin DDT. Nikotiini hajoaa vaarattomaksi, kun taas DDT säilyy ja leviää ravintoketjussa lopulta ihmisiin.
Jos haluat säästää ihmistä, käytä siis hyönteismyrkkynä nikotiinia. Se ei leviä luonnosta ihmisiin.

(Väinö Kirstinä:Vieroitusoireita. Tammi 1994)

Kirstinä ei ole enää elossa. Sitä kamalampaa että hän osui olemaan noin väärässä. Siis ei suoraan, mutta kiertokulun suhteen.

Euroopan unioni riitelee nykyään muun muassa nikotineideistä (sp?), joita käytetään yleisimmin kasvinsuojelumyrkkyinä eurooppalaisilla viljelyksillä. Tiedemiehet ovat aika varmoja siitä, että juuri nikotiinijohdannaiset ovat aiheuttaneet mehiläisten joukkokuolemia ympäri maailman.

Joku tiedemies kertoi, että ihmiset kuolevat neljän vuoden sisällä mehiläisten kuolemasta. Ne ovat niin tärkeitä pölyttäjiä. Tuuli ei riitä, eikä muita niin hyvin erikoistuneita hyönteisiä maailmassa ole. Ei ole kovin tärkeää leviääkö nikotiini luonnosta ihmisiin, koska ihmiset kuolevat jos mehiläiset kuolevat.



Ihminenhän ei ole luontoa. Se on viisas eläin, sukunimi on homo.



8 kommenttia:

Kristian kirjoitti...

Ripsa,

mukavasti polveileva tuo arvostelusi. Väinön "Arvostelma" taasen taitaa olla peräisin jo 60-luvulta, jollen väärin muista. "Vieroitusoireista" on jäänyt lähinnä aihe mieleen. Hauskaa sinänsä, että tupakoinnin tiimoilta runokokoelman on väsännyt myös Jarkko Laine: olisiko ollut Savukkeen sininen ajatus, tai jotain sinne päin.

Mehiläisteoria on kiinnostava ja pelottava. Eläinten joukkokuolemia on muitakin, kaloja, delfiinejä, valaitakin kai. Tuntuu melko väistämättömältä että Homo Sapiens tavalla tai toisella tuhoaa yhteisen Telluksemme.

Koita nyt varoa sen ferrarisi kanssa. Autoilijoiden typeryys on siinä mittakaavassa että oikeassaolo ei paljoa lohduta siinä vaiheessa kun jalka on katki tai henki mennyt.

Hah, hauska vahvistussana: orgbus!

Ripsa kirjoitti...

Ahaa!

En ole tainnut lukea semmoista Kirstinää jossa olisi tuo jupina. Mutta kyllä hän mutisi paljon useammankin kirjan edestä.

Satuin juuri eilen katsomaan vanhoja juttuja vanhalta koneelta ja löysin läjän Väinön luentoja. Ne olivat hauskoja, niissä oli julmetusti ironiaa ja tottakai niitä sitten suodattui kirjoihin kanssa.

Tuo Vieroitusoireita oli ajalta kun hän oikein kovasti kaipasi ainakin tupakkaa. Me kaikki Teletopeliuksessa olimme hyvin myötätuntoisia ja luulen että keskustelut olivat sen verran raikuvia että runoilija rupesi kokoamaan viimeistä runokokoelmaansa.

Nimi on kyllä hyvä, koska vieroittua voi niin monesta asiasta.

Joo, ferrarinpunainen ajokkini on huollettu ja katson niin tarkasti kuin voin ennen kuin ylitän yhtäkään suojatietä. Muistan hyvin kun koulutielle opastettiin kansakoulussa: katso ensin oikealle, sitten vasemmalle ja sitten taas oikealle ja sitten ylitä tie nopeasti. Hah! Autoja lurkkii nurkan takana valmiina tappamaan kokonaisen armadan ihmisraukkoja joilla on polkupyörä ainoana ajokkinaan.

En kyllä oikeasti ymmärrä näitä raivopäisiä kuskeja. Olen sompaillut ihan sujuvasti kävellen Italiassa, Tukholmassa, Ameriikassa. Täällä on joku omituinen asennevamma ihmisillä jotka pääsevät auton rattiin.

Useimmat eivät taida kuitenkaan olla humalassa. Mutta ylinopeuteen on sisäinen pakko.

En muista kuka tuon jutun sanoi mehiläisistä, mutta muistan yhden dokkarin jonka näin Amazonin intiaaniheimosta. Työnsivät kätensä onttoon puuhun ja ottivat kokonaisen kennoston ja pistelivät suuhunsa ja nauroivat.

Oletan että kameramies oli aika kaukana. Tarkoitan siis että villimehiläisiä on tosimonta lajia ja niillä on osansa kaikessa kiertokulussa. Muistaakseni jo muinaiset egyptiläiset käyttivät mehiläispesiä.

Eli ihmisten ja varhaisen viljelyn ja mehiläishoidon välillä on kyllä yhteys. Siis pölytys. Ilman viljaa ei selvitä. Eivät selviä monet eläimetkään. Siis esimerkiksi hirvet ja kauriit. Porot. Puhumattakaan lehmistä. Ei tule enää kesävoita, josta voi kysyä että ken söi kesävoin. Se muuten oli kissa.

En ole käsittänyt miksi MTK on ollut tuota EU:n ehdottamaa nikotiini-pohjaista myrkkyä vastaan. Väinö ei tiennyt tuota yhteyttä vielä. Olen itse joskus ostanut kaupasta pari pussillista piipputupakkaa ja keittänyt sitä vedessä, antanut väkevöityä ja jäähtyä ja kastellut kirvojen vaivaamat vanhat ruusut sillä vedellä ja ne selvisivät.

Meillä ei kyllä juuri silloin tainnut olla mehiläisiä.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Onko ihan oikeasti olemassa väri jota saa maaliliikkeestä "Ferrarin punainen"-nimikkeellä?

Ei kai kaikki ferrarit ole punaisia? Jameksella elokuvissa ja jollakin lyylillä siinä, mutta mustiakin kai on. Ja muita. Olisiko se mielikuvien mukaan enämpi sanottu?

Ampiaisistahan ei ole keväällä elossa muita kuin syksyllä piiloonsa mennyt, tiineeksi pukattu kuningatar joka ensitöikseen murjaisee uuden kortteerin alulle. Kyllä siinä vähemmästäkin vihaiseksi tulee. Vasta kun ensimmäisistä kennoissa hautuvat munat työläisiksi kuoriutuvat, kuningattarellakin helpottaa, paitsi että kyllä siinä sitä munintaa jatkuu pitkälle heinä-elokuulle saakka.

Kun olen itse viime vuosina tosissani alkanut kiinnittää omaan autoilutapaani huomiota ja annan aina jalankulkijalle tietä, niin saa pelätä, että viereisellä kaistalla joku toinen hurauttaa suojatiellä olevien päälle. Tai ainakin vihaisia ilmeitä ja tyyttäilyä saa osakseen. Toinen on sekin, etteivät jalka- ja pyörähenkilöt edes uskalla katua ylittämään lähteä, ovat he niin hyvin peloitetut.

Ihmislaji tuhoaa monessa keroksessa muuta elollista ympärillään. Luulee, että se tästä itse selviää, mutta vikurihevosetkin aina joku valjastaa ja suitsii.

Ripsa kirjoitti...

Valto,

ei aavistustakaan. Meri sitä pyörää kutsui ferrarinpunaiseksi. Yritin tässä juuri muistaa minkä värinen oli se Alfa Romeo, myös italialainen auto, joka kiipesi Casa Finlandesan kukkulalle Grassinassa.

Yksi hyvin varakas New Yorkissa asuva taiteilija oli tulossa seuraavaksi kuuksi työskentelemään siinä Firenzen kupeessa sijaitsevaan vanhaan nunnaluostariin. Jostain Meri on saanut haravihinsa että Ferrarit olisivat punaisia. Taisi sitä paitsi nähdä sen pyörän, koska kävin hakemassa sen Hesasta.

Meirän isäntä sai sen palkkioksi Vantaan kaupungilta osallistuessaan yhden kaupunginosan kaavapiirroksen viime hetken työhön sattumalta Hesassa ollessaan. Minä sitten sain sen Jopon ja samanlaiset saivat kaikki arkkitehtitoimiston parikymmentä työntekijää.

Ja: multa on täällä varastettu kaikkiaan neljä pyörää. Kaksi niistä oli lukossa ja lukitussa pyöräkellarissa. Ihmiset eivät käsitä miten tärkeitä pyörät ovat kulkuvälineinä, koska autot maksavat ja saastuttavat hirveästi.

Sinä olet poikkeus, koska teet pitkiä pyöräretkiä poikies kanssa. Eikö sinua ikinä pelottanut? Kuvista päätellen poijat osasivat kyllä mennä aika rauhallisesti.

Mutta monille pyörä on vain jonkinmoinen vapaa-ajan ulkoiluväline siinä missä vaikka kanootti tai sukset. No sinä varmaan tiedät koska olet maalla asunut kauan. Ajokortittomia on miehissäkin maalla aika paljon, paljon vähemmän kyllä kuin naisia.

Ampparit ovat myrkyllisimmillään kevään korvalla. Samoin kuin kyyt. Onkohan niin, että juuri syntyneillä on voimallisempaa myrkkyä, vai johtuukohan keväisen piston ankaruus siitä, että ampiaisiin tai mehiläisiin ei ole vielä tottunut talvi-ihminen.

Kyiden ja amppareiden ja mehiläisten myrkky on käsittääkseni samaa sukua. Kaksi vuotta sitten käsivarsi turposi pesäpallomailan leveäksi puoleksi yhdestä ainoasta pistosta. Mistä tulee mieleeni että kiiruusti pitää peittää ilmanottoaukot huiveilla, koska ne reiät ovat tarpeeksi isoja amppareiden tulla sisälle.

Ja Lidia on käytävä äkkiä käskemässä sisälle, ettei parvekkeen ovea tarvitse jättää auki pitkäksi aikaa.

No, EU on ollut aika lailla samaa mieltä noista nikotiinijohdannaisten myrkyistä, että kai siinä on jotain perää. En tajua MTK:n äijien typeryyttä, sahaavat oman elinkeinonsa oksaa.

Mitähän varten tämä viisas ihminen tieten tahtoen tuhoaa omaa lajiaan? Biologeilla on tästä vissiin joitakin teorioita. Siis eläinlaji kun ollaan.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Luin tutkimuksesta, että kyyn myrkky- ja muukin kehon ravinnetasapaino on aika heikko talven jäljiltä ja se välttää erityisesti varhaiskesällä iskeä hampaitaan sitä uhkaavaan (esim. ihmiseen) niin, että sen myrkky, ainakaan kaikki, purkautuisi puremaan. Se voi jopa pelkästään kopsauttaa päällään pelotukseksi kuten minulle kävi toissakeväänä yhden mustakyyn kanssa jota valokuvasin.

Luulisin, että myös pistävillä ampiais- ja mehiläisheimojen jäsenillä olisi sama juttu.

Mutta voipihan ne myrkyt sitten ollakin tömäkkää ainesta jos ne joutuvat suuressa ahdistuksessa painamaan "männän pohjaan".

(Minua ei ole koskaan pelottanut pyöräretkillä.)

Ripsa kirjoitti...

Valto,

niin varmaan onkin niillä talvehtineilla. Luulen että uusilla ja nuorilla kyillä ja amppareilla ja mehiläisillä on sitten astetta vahvempaa myrkkyä.

Minä en nimittäin ole ikinä ollut allerginen millekään, niin että tämä käden paisuminen yhdestä pistosta oli tosi kummallinen tapaus.

Tai sitte siti-ampparit ovat eri asia.

Jäi se noiden tuuletusluukkujen hunnuttaminen eilen tekemättä, jotain muuta tapahtui, ei mitään kamalaa ja katastrofaalista, mutta huomioni kiintyi vissiin johonkin kirjaan.

Nämä täällä majailevat ampparit ovat oppineet rakentamaan pesiään onttojen putkien sisälle, huomasin sen muutama vuosi sitten, että niitä tulee ulos pienestä parvekkeen rautaputken raosta. Ne ovat siis lähellä.

Että ehkä amppari aattelee olevansa väärässä paikassa kun se tulee ihmisten kotiin sisälle ja näkeekin ensin jonkun olennon lämpimän käden? Että oisko siinä ruokaa?

Olen nähnyt amppareita monta kertaa syömässä pullanmuruja lautasilta. Se käsitys minulla myös on että niitä on näkynyt monta eri lajia viime aikoina.

Ne pahimmat, hornetit, näyttävät siltä että syöväet ihmisen nenän tuosta vain. Kamalia otuksia. Niitä ei taida kyllä Suomessa olla.

Se kyy jonka tapasit siellä Unimäessä on varmaan sitten ollut talvehtinut tapaus.

a-kh kirjoitti...

Homo on ihminen. Se ei sinällään määrittele ihmistä, vaan kertoo ihmisen ihmisen kuuluvan kädellisten apinoiden sukuun.

Homo homini lupus.

Homo sapiens
Homo erectus
Homo faber
Homo ludens

Ripsa kirjoitti...

Joo, Kalevi.

Se on siis sukunimi. Niitä on sitten sitä edeltäneitä kädellisiä aika paljon, esim. se australopithecus, jonka arkeologit nimesivät Lucy-nimellä, kun se oli nainen (jonka tietää lantion leveydestä ja usein vähän pienemmästä kallosta) ja koska juuri silloin radiossa soi Beatlesien biisi nimeltä Lucy in the Sky with the Diamonds (jonka useimmat käsittivät tarkoittavan LSD-nimistä hallusinogeeniä joita nuoret homo sapiensit nappailivat niihin aikoihin, mutta jonka yhteyden Beatlesit tarmokkaasti kielsivät).

Välimuotoja löytyy kaiken aikaa lisää. Sitten sapiens-ihmisen kanssa samaan aikaan on asunut Eurooppaa Neanderthalis, nimi tuli sille sennimisestä laaksosta jossain päin Saksaa.

Sitten monessa paikkaa pitkin Suomea 80-luvulla esiintyi ryhmä nimeltä Homo dollaricus, joka äännettiin että homo äsh. Dollarin merkkiä en nyt löydä konehestä juuri tällä syömällä, euron merkki tuossa kyllä on.

Homo äshin yhden performanssin tulin nähneeksi Seinäjoen Provinssi-rockissa. Niillä oli silloin sellainen olo että ihmisiä pitää säikytellä ja niin ne tekivät. Tappoivat siinä areenalla kanan.

Vieressä oli tyttö Kanadasta ja kuiskutin sille suomennosta puheesta, mutta se järkyttyi vissiin pitemmäksi aikaa siitä lopusta. Mietin siinä sitten flikkaa lohdutellessani että olisiko kumminkaan pitänyt kehua ryhmää hyväksi, siis silloin etukäteen.

Joka tapauksessa ryhmä oli tullut Hesasta. Vieraillut Itikan teurastamolla ennen kuin performanssi sai lopullisen muotonsa. Siitä tuli kaamea kalabaliikki.