Reviirejä

Miksi venäläiset onnistuivat kehittämään itsestään valtion? Miksi eivät esimerkiksi samojedit, jotka olivat erinomainen kauppiaskansa? Miksi venäläiset pyrkivät valtaamaan niiden pohjoisten alueiden alueet? Näyttää siltä noiden matkakuvausten perusteella, että  valtaamiselle ei ole mitään muuta syytä kuin valtaaminen. Kirjoissa kyllä sanotaan että Siperia on tavattoman rikas alue, mineraalit, kaivannaiset, öljy, kivihiili, kaikki. Mitähän venäläiset oikein ajattelivat?

Silloin kun venäläiset alkoivat levittäytyä aroilta kaikkiin ilmansuuntiin, eivät oikeastaan mitkään muutkaan kansat pysyneet paikoillaan. Siperian kansoilla oli tärkein syy kalastus ja metsästys. Se tarkoitti sitä, että alueet joita kukin heimo käytti, olivat suuret. Venäläiset eivät näyttäneet olevan kovin kiinnostuneita metsästämisestä. Sen sijaan keskityttiin aluksi vaihtokauppaan. Samojedit ja muut pohjoisen ihmiset ostivat turkiksilla mitä ajattelivat tarvitsevansa.  Sitten saattoi olla ajatuksena myös jo verotus.

Kai Donner kertoo Siperia-opuksessaan aika selvästi vuoden kierron työt ja matkat ja kaikki. Samojedit matkustivat vuodenkierron mukaan. Kysymys ei ollut porojen mukana jutaamisesta, kuten Suomen lappalaisilla oli sitten paljon myöhemmin, vaan metsästyksestä. Ihmettelin piirroskuvia niistä hyvin siroista ja kapeista kelkoista.   Mutta Donner kertoo että niillä menee todella helposti kumoon. Pulkka on helpompi ajettava. Kelkan päälle heitetään vain poron talja, laitoja siinä ei ole. Mietin sellaista käytännöllistä asiaa, että mitä samojedit tekevät jos jalas menee poikki keskellä matkaa tundralla. Ehkä heillä oli mukanaan korjauskalustoa?

Olavi Louheranta osoittaa väikkärissään syyn Donnerin  laaja-alaisuuteen. Hänen tarkoituksensa ei ollut vain rakentaa kielioppia eteenpäin, olla kunnon filologi. Hänen piti tietää miten hänen tutkimansa ihmiset elivät. En ole varma oliko etnografeilla rajaukset tutkimusten suunnasta, mutta Donner osasi katsoa ympärilleen. Yksi asia oli mitä sai syödäkseen. Ilman ruokaa ei oikein voi kulkea porokaravaanissa alle 50 asteen pakkasessa.

Louheranta keräsi etnografista materiaalia myös muilta kuin Donnerilta. Mielenkiintoinen oli hänen ajatuksensa dieetistä. Kun samojedit istuskelivat jurtissaan keväällä kuukausitolkulla, eivätkä menneet esimerkiksi pyytämään kutuhaukia joista, niin yksikin suomalainen etnografi (K.F. Karjalainen, yksi Siperian-kävijöistä), on sitä mieltä että samojedit ovat saamattomia ja laiskoja. Ei kyllä kirjoita siitä ylemmyyden tunteesta, vaan vihaisena siitä, että eivät tee mitä pitää.

Donnerin mielestä samojedit odottivat että venäläiset lunastavat lupauksensa ja huolehtivat samojedeista. Sitten hän sanoo, että noiden ihmisten on kyettävä olemaan hyvin vähällä ruualla viikkoja, ehkä kuukausia, koska -50° talvimyrskyjä on, eivätkä ne ole harvinaisia. Ei silloin mennä kalaan tai lähdetä metsästämään. Oli opittava olemaan syömättä.

Donner kiinnittää huomionsa työkaluihin. Hän miettii eri kansojen kulloistakin asuinpaikkaa sillä tavalla, että missä päin on otettu käyttöön kupari ja milloin. Millä kansalla on ollut kuparia? Keiden kanssa samojedit kävivät kauppaa? Sitten kun nuoliin saadaan kuparinen kärki, saaliiden määrä nousee. Ja turkikset ovat samojedien rahaa. 

Vaikuttaa siltä että kansat, kokonaiset kylät ja pienet kaupungit ovat liikkeessä. Varmasti liikkuivat koska venäläiset lyövät hallinnollaan ja veronkeräyksillä kiiloja ihmisen alkuperäisiin asuinsijoihin. Osin heillä kyllä on keskinäisiäkin nahinoita. Mutta yleensä ne koskevat yksittäisiä metsästäjiä tai metsästäjäkyliä, jotka ovat liukuneet toisten kansojen reviirille. Tuskin niitä merkittiin. Mutta porotokista tiesivät kuitenkin kenen ne ovat. Donner ei näytä tuntevan sanaa tokka. Korvamerkittyjä olivat ilmeisesti aika aikaisin.

Jo Castrén huomasi matkoillaan, että joitakin kieliryhmiä oli hävinnyt kokonaan. Olivat muuttaneet pois tai ruvenneet puhumaan venäjää. Sitten joissain kaupungeissa oli kouluja jo alkuperäisasukkaille. Häviäminen tapahtui liudentumalla. Etnografit joutuivat vain toteamaan että se tai tämä kansa hävisi eikä kieltä ehditty tallentaa.

Noita venäläisten ja alkuperäisasukkaiden välisiä konflikteja seuraan jännittyneenä juuri siksi, että ne muistuttavan amerikkalaisten intiaanisotia. Jenkit olivat sitä mieltä että maa on autio ja tyhjä ja kun se ei jostain kumman syystä sitä ollut, niin se piti kiireimmiten saada siihen tilaan. Venäläiset olivat brutaaleja omalla tavallaan ja lopputulos oli tietysti sama.  Sekä Pohjois-Amerikan että Siperian alkuperäiskansat alkoholisoituivat hyvin helposti. Ehkä yksi syy nopeaan addiktoitumiseen on ollut häpeä siitä, että on juuttunut venäläiskylän laitamille ja alkanut unohtaa millaista on lähteä metsästämään.

Luen Louherannan väikkärin viimeisiä sivuja. Ja samaan aikaan viimeisiä sivuja Donnerin Siperia-kirjaa. Tulin lukemaan kirjoja rinnakkain (Siperia-kirja löytyy hyvinvarustetuista kirjastoista ja Louherannan väikkäri YLEn sivuilta). Louherannan tekstiä vasten huomaan yhtäkkiä oudon asian Donnerin tekstissä: kieli alkaa vaihdella ja muuttua. Olisikohan Donnerilla ollut apunaan esimerkiksi kansatieteen opiskelija, jonka hän on voinut panna puhtaaksikirjoittamaan muistiinpanojaan? Ja sieltä on tarttunut tekstiin mukaan puheenomaisuuksia ja vieraita sanontoja? Tuntuu jonkun suomen murteen kaiku osassa tekstiä. Sen laatu siis vaihtelee. 

Donner ei mainitse suomentajia, mutta olisiko hän ollut noin sujuva suomen kielessä?Donner kyllä kävi suomalaisen oppikoulun, mutta  en tiedä tuliko hänestä kirjallisesti kaksikielistä. Suomen kirjoitettu kieli tuskin oli vielä vakiintunut.

Mitä kieltä oli käytettävä yliopistossa? Helsingin yliopisto on kai ollut suurelta osin ruotsinkielinen. En ole ikinä onnistunut pääsemään näiden n.k. fennomaanien pään sisään. Suomen itsenäisyyteen oppineet ruotsinkieliset selvästi tähtäsivät.  Sekä Castrén että Donner ovat pureutuneet uralilaiseen, altailaiseen ja fenno-ugrilaiseen filologiaan ja etnologiaan. Siinä on ollut selvä ja johdonmukainen alku: millainen on ollut kieli? Mille se on sukua?  Siis suomi, ei ruotsi.

Kyllä sukulaisuus tarkoittaa jotain. Siperiassa on ollut kansoja ja kieliä vaikka kuinka paljon. Niistä voi päätellä mistä mikin kieli on peräisin. Missä on asuttu? Ja asuminen on sitten johtanut muihin kysymyksiin.

Pidän kansatieteestä juuri sen takia, että siinä on läsnä niin monta tiedettä. Donnerin suku on ollut alunperin lübeckiläinen kauppiassuku. Donnereita sitten muutti Suomeen ja täällä jostain syystä Keskipohjanmaalle. Donner miettiikin esimerkiksi miesten ja naisten töistä ja rooleista puhuessaan miten on asiat järjestetty Keskipohjanmaalla. Hän erityisesti kiinnitti kyllä huomionsa naisten töihin.

Samojedien keskuudessa ollessaan hänen kävi sääliksi naisia, joiden hän näki tekevän enemmän työtä kuin miesten. Onko metsästäjä-keräilijöiden taloudenpito yhteismitallinen maanviljelykseen perustuvan Keskipohjanmaan kanssa? Jostain syystä Keskipohjanmaan Kokkolassa on toiminut ja vaikuttanut Anders Chydenius, taloustieteilijä. En ole varma siitä, mitä taloustiede on. Tällä hetkellä se tuntuu olevan tapa tehdä ennustuksia siitä, mihin suuntaan ajat ovat menossa.

Korana-karanteenin aikana varmaan kaikki ovat kuulleet, että Suomen talouden arvellaan syöksyvän lamaan. En tiedä mitä käytetään ennustusten pohjana. Ja jos suunta on kehno, onko mahdollista tehdä jotain?

En aivan vielä nosta katsettani näistä opuksista. On mietittävä vielä.