Lapset ovat kehityspsykologian mukaan noin 3-4-vuotiaita, kun he alkavat kysyä miksi. Yksinkertaisin vastaus olisi siksi, koska kysymykset ovat elämän perusteita koskettavia. Lapsi on ihminen joka tahtoo asioille nimen.
Syntymä ja kuolema ovat tietysti niitä kysymyksiä. Mutta vastaukseksi ei kuitenkaan koskaan käy siksi. Lapsen on oikeasti saatava tietää mistä lapset tulevat.
Se on äärettömän hankalaa näinä aikoina kun perheitä suunnitellaan täällä hyvinvoivassa lännessä ja luultavasti myös hyvinvoivassa idässä. Lapsi voi kysyä miksi meillä ei ole pikkusiskoa niin kuin naapurissa. Siksi.
Tämän kesän taite oli Tukholman matka. Kun olin nuorena siellä, olin syvien eksistentiaalisten kysymysten äärellä. Ensimmäisenä kesänäni vuonna 1965 luin läpi Raamatun ja Spenglerin Länsimaiden perikadon.
Tukholman radio lähetti varoituksia rankkasateesta, kun olin lähtemässä pois. Jossakin oli satanut rankasti joskus aiemmin, eikä varoituksia oltu annettu. Nyt niitä annettiin niin, että jopa minä käsitin jotain dramaattista olevan ilmassa. Se oli tyyni, aurinko hohteli, olin katsellut alas kaupunkiin Observatorion mäeltä, tarkoitus oli kirjoittaa ylös milloin se olikaan rakennettu. Unohdin, koska paikka oli pelkkää unenomaista toistoa. Mikään ei ollut muuttunut.
Olisin kovasti halunnut myös ottaa kuvia mäellä loikoilevista opiskelijoista. Tuntuu oudolta että he ovat edelleen siellä makoilemassa niin kuin ennenkin. Mutta kaupunki ei ole muuttunut. On mahdollista että observatoriossa on koloja, jotka sopivat tismalleen ihmisille, etenkin nuorille ihmisille.
Pidin ruostuneista portaiden kaiteista. Jos olisi rankkasade, niin se voisi helposti huuhtoa altaan kivet. Mäki oli jyrkkä, jyrkkä sen pitääkin olla, jos tahtoo nähdä tähtiä. En tosin usko, että sieltä enää voi valosaasteelta nähdä yhtään mitään.
Matkan alussa kävelin ystäväni kanssa pitkiä lenkkejä Drottningholmissa. Kuningas ja kuningatar asuvat siellä. Minä juutuin ajattelemaan nimiä kuningas ja kuningatar. Ne ovat jotain germaanista lainaa, mutta en enää muista mitä.
Veijo Meren Sanojen synnyssä sana selitetään näin:
Kuningas, suora vanha lainaus germaanien kantakielestä, jossa se oli kuningas-z. Sana tarkoitti hallitsijaa, alun perin jaloon ja hyvään sukuun syntynyttä. Se on johdettu sanasta kunja, gootin kielessä kuni. Ne tarkoittavat sukua. Niistä on peräisin suomen kielen kunnia. Muinaisyläsaksassa ja anglosakseilla kuningas oli kuning, josta tavuja tiputtamalla saatiin englannin king ja ruotsin kung. Muinaisskandinaaveilla kuningas oli vielä komeasti konungr. Anglosaksissa sana oli cuning. Liettuan kuningas oli herra ja pappi. Muinaisslaavien kunegu oli ruhtinas. Sen muodosta kunezi tuli venäjän knias, ruhtinas.
Aina kun tekee mieleni miettiä sanoja avaan tämän Veijo Meren mainion opuksen. Se on etymologinen sanakirja. Niitä on myös enemmän virallisen muotoisia, Meri sallii itselleen epiteettejä kuten ”komeasti”, vaikka se on selvä mielipide.
Joka tapauksessa kunkun puutarhan kulmissa on kuutioiksi muotoiltuja seetrejä. Muistin puun apin ja anopin talon nurkalta. Revin muutaman lehden irti kuutioista ja nyt odotan niiden juurtuvan. Niistä kasvaa fantastisen suuria puita ja ihmiset tulevat katsomaan niitä läheltä ja kaukaa.
Keskellä kaupunkia kävelimme sitten läpi kapean kadun korkealla Slussenin yläpuolella. Olin aivan varma siitä, että täällä jossakin on pieni punainen mökki ja muistolaatta jossa kerrotaan koska Bellman asui talossa.
Edestakaisin säntäilyni ei tuottanut mitään tulosta. Unohdettiin Bellman joksikin aikaa. Ruvettiin kävelemään kohti Katarina-hissiä. Mietin oliko hissin nimi annettu Venäjän keisarinnan mukaan. Jos oli niin miksi. Minulla on sellainen mielikuva että Kustaa III yritti voittaa Katarinan meritaistelussa. Ei kuitenkaan voittanut. Ehkä jälkimaailma oli Kustaan häviöstä niin käärmeissään, että antoi hissille Ruotsin kuninkaan voittajan nimen? Tämä on tietysti kaikki spekulaatiota.
En ikinä ymmärtänyt koulussa, miksi minun piti opetella ulkoa Ruotsin kuninkaat. Mihin minä niitä tietoja olen ikinä tarvinnut? Opettaja vastasi miksi-kysymykseeni että siksi.
En käsitä miksi Kustaan piti hyökätä Katariinan kimppuun. Kuninkaiden ajatuksia ei kyllä tavallinen kansalainen kykene käsittämäänkään. Kustaa olisi varmaan vastannut pää ylväästi pystyssä että siksi.
Kaikenmaailman kaikkeuden asioita on pakko miettiä kenen tahansa. Minä mietin täällä tätä.
