Niinpä siis Naomi Klein otti pienen stressitestin esitellessään Shock Doctrine-kirjaansa tänä iltana:
En onnistunut saamaan kuvaa tuohon, mutta käykää kurkkaamassa Naomi Kleinin haastattelua. Ja jos ei linkkikään näy, niin haastattelu on The Nation-lehdessä. Kummallista että yhden haastattelun pränttääminen tänne on työn ja tuskan takana.
Nyt taitaa olla niin että meidänkin kunnon kapitalistinen järjestelmämme käy läpi shokkiterapiaa ja lopputulosta ei tiedä kukaan.
Olen ollut siitä asti kun Klein julkaisi kirjansa No Logo että turhia tämä nainen ei puhu. Ja on tutkinut aiheensa. No Logo kirjasta kaikki muistanevat hikipaja-käsitteen lanseeraamisen.
Jos nyt kellä on rahaa panna muoti- ym. vaatteisiin, niin olisi kyllä hyvä jos arvon kuluttaja yrittäisi kysyä millaisissa työolosuhteissa uudet tennarit on tehty. Onko käytetty lapsityövoimaa? Saavatko ihmiset rahaa elämiseen jossakin Vietnamissa? Entä Kambodzassa? Minkälainen ruoska viuhuu?
Ja viimeksi kysymys: onko pakko ostaa mitään?
Sweat Shop -käsite on peräisin jo 1850-luvulta jolloin hikipajat sijaitsivat Lontoossa ja New Yorkissa.
VastaaPoistaOlet tietysti oikeassa että lapsityövoimaa käytettiin juuri teollistuneissa maissa kuten Brittein saarilla ja New Yorkissa.
VastaaPoistaEhkä Naomi Kleinin uuslanseeraama käsite tarkoitti enemmän sitä että "olis nyt kumminkin kuvitellut että tuommoinen on menneisyyttä!", sillä No Logo: Taking Aim at the Brand Bullies ilmestyi tammikuussa 2000, jolloin kolonialismi oli uusissa voimissaan ollut jo reilusti 1960-luvulta lähtien. Nimellä uuskolonialismi.
Nais- ja lapsityövoimaa käytettiin myös orjina Britannian siirtomaissa kuten esimerkiksi Floridassa tai Haitilla.
Mahdettiinkohan niitä kutsua tuolla nimellä, Sweat Shops? Ehkä tiedät, muistat?
Barbara Ehrenreich & Co näyttää miettivän sosialismin nykykasvoja ja mahdollisuuksia samassa lehdessä. Ja sitä miten vähän "sosialismin" kykyyn voittaa tämänhetkisen "kapitalismin" mahdollisuuksiin on itse vasemmisto, amerikkalainen, vaikuttanut.
VastaaPoistaJotain sen suuntaista näkyi olleen gallupissa viime kuussa. Hankalinta elämässämme taitaa olla se että suuri osa käsitteitä on kirjoitettava lainausmerkein.
The Nation-lehden sivut saa esiin tuosta sivupalkistani.
Naomi Klein käy parhaalla ja mahdollisimman kalliilla kampaajalla, kertoo Slavoj Zizek uudessa Voimalehdessä ja jatkaa: "Ei vasemmistolaiselle ole häpeäksi käydä kampaajalla. Itsestä huolehteminen ei ole epävasemmistolaista. Nauttikaa siitä!"
VastaaPoistaHerrajjestas! Oliko se käynyt kampaajalla siinä haastattelussa? Pahus. En ois mainostanut jos oisin tiennyt.
VastaaPoistaVasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu näyttää saavan hysteerisiä muotoja.
No, Barbara Ehrenreichin naamakuvaa ei ollut artikkelissa, mutta kai sekin oli käynyt kampaajalla.
Kai näihin faktoihin on alistuminen.
Anita, niinkus tiedät, minun on turha edes ajatella kampaajaa, koska hiukset eivät pysy muutamaa tuntia kauempaa asennossa.
Mulla on ollut sellainen tunne että laitettu tukka (siis sellainen jota voi laittaa) on vähän sama asia kuin sotilaspuku, oli se nyt miehellä eli naisella, Israelin tai Suomen armeijassa.
Mielessäni herää kaamea epäilys että eivätkö poahus vie Suomen lotatkin käyneet kampaajalla! Ja vielä kaiken lisäksi sodan aikana.
Eikö sellainen ala kuulostaa jo synniltä?
Mutta kiinnostavaahan tässä on lopulta se, että mitä tai ketä vastaan tätä pyhää sotaa tällä kertaa käydään.