Mikäli bloggeri suo, tuossa on NASAn tällä viikolla antama kuva jään määrästä Jäämeren päällä (muuten blogi on omituisen oloinen, mutta olkoon nyt vähän aikaa). Teksti kuvassa on englanninkielistä, se kuvaa tilannetta jossa jäätä on vähiten ja näyttää katkoviivoilla kuvan siitä millainen tilanne on ollut kesäisin aikaisemmin.
Adolf Erik Nordenskiöld (tai Nordenskjöld) on suomalainen tiedemies, joka kunnostautui varsinkin karttojen tekijänä ja keräilijänä. Parhaiten hänet kumminkin tunnetaan Koillisväylän purjehtijana. Hän kirjoitti löytöretkeltään aikamoisen määrän kirjoja:
1880: Om möjligheten at idka sjöfart I det Sibiriska ishafvet,
1880-1881: Vegas färd kring Asien och Europa I-II (suom. Vegan matka Asian ja Europan ympäri, 1-2. Viipuri 1881),
1881: Om norrskenen under Vegas öfvervintring vid Berings sund,
1882-1887: Vega-expeditionens vetenskapliga iaktagelser I-V,
1883: Studier och forskningar: föranledda af mina resor i höga Norden.
Keräsin nuo suomenkielisestä Wikipediasta ja hämmästyin että hänen tutkimuksiaan ei ole suomennettu kuin tuon parin niteen verran. Kuitenkin aika oli fennomaanien kulta-aikaa ja yksi sun toinen halusi profiloitua nimenomaisesti suomenkielisenä ja –mielisenä. Selityksenä voisi olla se että hän joutui maanpakolaisuuteen Ruotsiin koska oli suhtautunut liian vapaamielisesti Venäjän hallitukseen, mitä ikinänsä se sitten on aikoinaan tarkoittanutkin.
Ehkä hän oli ruotsinkielisesti suomenmielinen?
Kuten NASAn kuva osoittaa, Nordenskiöldin matka olisi ollut tällä hetkellä paljon helpompi kuin 1800-luvun lopulla. NASAn kuvassa ei ole Grönlannin jääpeitettä, koska Grönlanti on Pohjoisnavan maa-aluetta.
Sääli jääkarhu-parkoja! Samalla mieleeni muistuu elävästi Risto Isomäen sci-fi –romaani Herääminen, joka edesauttoi osin omaakin heräämistäni 2000-luvun alussa. Koillisväylän rantamilla olevat kalastajakylät kokevat ympäristökatastrofin, mutta he ovat ihmisiä suurimmalta osin. Ensin katastrofia joutuvat pakenemaan henkensä uhalla valaat, jotka ovat muutenkin hätää kärsimässä niin kuin suurin osa maailman valaista.
Suomalainen Maahenki-kustannus julkaisi vuonna 2003 hienon valokuvaopuksen nimeltä Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat. Kirja on kansainvälisen joukon tekemä, mukana on venäläisiä, ruotsalaisia, suomalaisia, mukana on myös yksi suomalaistunut kolumbialainen.
Kirja ansaitsee lukijansa, joten en halua puhua sen tarinoista sen enempää. Ainoastaan ehkä sen, että Vienanmeren maitovalaat ovat edelleen uhanalainen laji ja sen että niiden tekemät äänet, musiikki, ja sosiaalisuus joka näyttää ulottuvan lajien yli, tekee niistä yhden maailman hienoimmista nisäkkäistä. Serkkujahan me olemme, vähintään.
Minua niin kuin monia muitakin täällä Pohjolassa eläviä hirvittää ajatus siitä, että Koillisväylä otetaan rahtiliikenteen käyttöön.
Olkoon vain että ekonomistit laskeskelevat, että rahtiliikenne Siperian pohjoispuolitse tulisi niin ja niin paljon halvemmaksi ja suomalaiset saisivat varmasti niin ja niin paljon jäänmurtaja- ja laivatilauksia liikenteen ympärivuotisesta lisääntymisestä. Maitovalaat ja herkkä pohjoinen merialue olisivat ilman muuta vaarassa.
Valaat syövät kalaa. Jo yksi Exxon Valdez-tapaus ja ympäristön tasapaino olisi jo järkkynyt. Minusta on aivan tarpeeksi työtä toivoa että Itämeren maat viimeinkin alkavat tehdä jotain oman meremme pelastamiseksi.
Isomäen skenaariossa meren pohjassa makaavat metaaniklatraatit aiheuttavat isoimman tuhon kun maapallon lämpiäminen käynnistyy todenteolla ja meriveden lämpötila nousee. Sehän on jo noussut ja Norjan pohjoisella rannikolla surraan sitä, että juuri pelastettu turska on taas vaarassa, koska niiden lisääntymisalueiden plankton alkaa ultraviolettisäteilyn myötä kuolla. Koko meriluonto tarvitsee planktonia. Silti Norjan valtio mietiskelee Lofoottien matalikon ottamista öljyn kairausalueeksi. Eikö tuosta öljystä nyt mitenkään voida päästä eroon?
Mutta metaani on kaiken elollisen tieltään tappava kaasu. Mitähän Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saadaan tästäkin asiasta päätetyksi?
No niin! Nyt alkaa lyyti kirjoittaa. Kun saisit vielä tuon omakuvahirvityksen jotenkin muutetuksi, alkaisin suhtautua blogiisi erityisen sympaattisesti. Mitä metaaniin tulee, tunnustaudun jokseenkin piittaamattomaksi ilmanpilaajaksi. Ehkä voisin ruokavaliota muuttamalla myöhentää maailmanloppua.
VastaaPoistaKalevi, kuka hemmetin lyyti? Vai että on kirjoittaminen kiinni bloggerin kanssa tappelemisesta?
VastaaPoistaLääh ja puh, tätä on kestänyt koko päivän. Mutta kuten sanoin tuolla edellisen postauksen kommenttiosiossa, hinta-laatusuhde on ehkä kohdallaan.
Minä vain en ikinä tajua miten joku voi kirjoittaa niin hirveän epäselvästi kuin bloggerin ohjeistajat. Kieli ei ole suomea suomeksi eikä englantia englanniksi.
Vai että metaanin tuottajaksi tunnustaudut. Hyh. Ja minkäs sitä naamalleen voi, minä sen paremmin kuin kukaan muukaan.
Siis ei naamalleen vaan pyllylleen. Mitä taas tulee bloggerin ohjeistajiin, olen kansaasi, ah, samaa mieltä.
VastaaPoistaSiis, naama voi vihertää riippuen syötyjen kasvisten määrästä, olen joskus nähnyt ihkaoikean itujen popsijan ja kyllä se vihersi.
VastaaPoistaPylly taas on todennäköisesti yhtä lailla muodoltaan ja toiminnaltaan riippuvainen siitä, mitä suuhunsa panee.
Onks Wordpressissa paremmat ohjeet?
Varsin luettava pohja tämä uusi sinulla.
VastaaPoistaWordpress on oikein hyvä ohjaaja, joskin käyttää vaikeampaa ohjelmointikieltä kuin blogger. Siellä on tyydyttävä joko peruspohjiin tai opeteltava koko css-kieli, jos aikoo muokata sivuilleen jotakin extraa. Minä en sellaista viitsi. Mutta pahan ongelman tullen olen saanut suoraan sähköpostilla vastauksen, siihen mikä meni pieleen. Lisäksi he ovat myös korjanneet tekemäni virheet, eivät vain selittäneet puolikielisesti tai linkaneet ohjetiedostoihin.
Ehkä Wordpress on niin paljon uusi juttu vielä, että sen suunnittelijoilla on aikaa ja viitseliäisyyttä. Ja ehkä moraalia?
VastaaPoistaOlisin voinut tietysti jäädä roikkumaan viikoksi pariksi FaQ-sivustoille, joissa oli juuri noita ongelmia joita minulla oli, mutta on anteeksiantamatonta, että ei kerrota suoraan kättelyssä että jokin bloggerin vanha versio ei enää toimi. Kun siis se ei toimi.
Tämä täten tiedoksi ylösannettakoon kaikille kärsiville.
Tietokoneet eivät ole koneinakaan valmiita, me niitä koekäytämme. Sitten ainakin suomalaisten operaattoreiden politiikkana on heittää henkilöstö ulos, jolloin kukaan ei vastaa enää mistään mitään, mutta pörssi riemuitsee koska "sijoittajat" ja muut huijarit saavat rahaa tyhjästä.
Jolloin tämä n.k. asiakas maksaa kaiken.
Mutta eniten ihmettelen ihmisten äidinkielen olematonta hallintaa oli sitten kyseessä suomi tai englanti. Miten ne ihmiset ovat ylipäänsä päässeet kouluista ulos?
Myös Snellman ja Runeberg olivat ruotsinkielisesti suomenmielisiä.
VastaaPoistaNiin varmaan olivat. Runebergin minä jotenkin käsitän, koska se oli runoilija, mutta Snellmania en oikein koska se kuitenkin toimitti Kuopiossa suomenkielistä Saima-lehteä.
VastaaPoistaEikös Lönnrotkin ollut alkujaan ruotsinkielinen? Kyllähän ruotsinkielisetkin suomen oppivat jos tahtovat.
Entäs sitten nämä Yrjö-Koskiset? Olivatko ne Forsmanneja vai mitä, kuitenkin pappis- ja säätyläisporukkaa.
Luulen että suurimmalla osalla ruotsinkielisiä fennomaaneja oli varmaan ideana alkaapäätä laajentaa autonomia itsenäisyydeksi asti.
Jostain syystä he eivät nähneet tulevaisuutta Mamma Svean talutusnuorassa hyvänä. Topeliuskin tästä puhuu, hän taas oli Helsingin yliopiston historian proffa ja pitkään ja på svenska, käsittääkseni.
Ehkä fennomania ei voinut toteutua ilman sivistyneistön ohjausta? Ja kun suomenkielistä sivistyneistöä ei juuri ollut.
Vuodesta 1844 Snellman julkaisi ruotsinkielistä Saima- ja suomenkielistä Maamiehen Ystävä -viikkolehteä.
VastaaPoistaJoo, mutta oliko hänellä suomentaja, joka käänsi artikkelit ruotsista suomeksi, VAI oliko hän kaksikielinen?
VastaaPoistaSanotaan että juuri noilla lehdillään ja niiden Kuopion vuosiensa aikana Snellman teki sen vaikutuksen minkä teki jonkinmoisena hegeliläisenä kansallismielisenä ajattelijana, kuten muistat.
Silloinhan Snellman on juuri siinä vaiheessa ollut tärkeä hahmo. Muistelen ettet oikein ole Snellmanista tykännyt.
en. Muistaakseni hän osasi vähän suomea.
VastaaPoistaNo sitten. On se luojan lykky ettei meille opetettu hegelialismia puolikielisesti sentään...
VastaaPoista