5.9.09

Taipuu ja taittuu

Viimeisimmässä Scientific Americanissa on tiedetoimittaja Kate Wongin kokoama artikkeli siitä, mitä tähän saakka tiedetään Neandertalin ihmisestä, jota nyt virallisesti kutsutaan lajinimeltä homo neandertalis, eikä enää homo sapiens neandertalis. Tämä laji, Neandertalin ihminen kuoli sukupuuttoon noin 35 000-25 000 vuotta sitten, joka tapauksessa 28 000 vuoden jälkeen hävisivät lopullisesti. Viimeiset asuinpaikat tämänhetkisen tutkimuksen mukaan löytyvät vedenrajan kallioista Gibraltarin salmen Espanjan rannalla, aivan siinä salmen suulla.

Siteerattuja tutkimuksia oli neljä kappaletta ja ilmeisesti aika kattavia. Viimeisin tieto puuttuu, se mitä ei ole vielä saatu avatuksi, eli Neandertalin ihmisen DNA. Eli tieto siitä oliko kyseessä kumminkin homo sapiens, nykyihmisen sukupuuttoon kuollut sisarlaji.

Tämän hetkinen hypoteesi eli olettamus on se, että iso ja romuluinen Neandertalin ihminen kuoli kylmään ja nälkään. Se johtui lähestyvästä jääkaudesta, joka vetäytyi ja laajeni vuoronperään ja hyvin nopeasti. Ilmasto änkyröi siihen malliin, että Ison Ihmisen pääasiallinen saalis, karvainen sarvikuono ja mammutti, vähenivät. Silloin tuli nälkä.

Ison Ihmisen aivot eivät olleet niin hirmuisen paljon pienemmät kuin meidän, Pienten Ihmisten, joita kutsutaan nimellä homo sapiens (aiemmin viisautta korostettiin ja meitä kutsuttiin nimellä homo sapiens sapiens). Mutta Isoilla ei ollut paljon aikaa. Ilmastomyräkän on täytynyt olla mitä melkoisin.

Sen lisäksi isojen saaliseläinten metsästykseen tarvittiin myös naiset, jotka eivät Pienten Ihmisten tapaan pysytelleet luolissaan ja käyneet keräämässä marjoja, kasveja, juuria ja sellaista, joka muodosti tärkeän, ehkä suurimman osan ruuasta. Pienet Ihmiset eivät tarvinneet niin isoa määrää ruokaa kuin Isot Ihmiset, joten he selvisivät lähestyvästä katastrofista.

Tutkijat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että Pienet Ihmiset eivät Isoja tappaneet, ei ollut sellaisia reviiriongelmia kuin sittemmin ollut aivan riittämiin. Siis sota ilmeisesti ei heitä tappanut. Aivan selvää ei vieläkään ole se, risteytyivätkö nämä kaksi ihmislajia keskenään. Meidän oma paleontologimme Björn Kurtén on ansiokkaasti tutkinut ikivanhoja luita aikoinaan ja kirjoittanut myös kaksi romaania aiheesta. Niistä Musta tiikeri esittää hypoteesin että kyllä, ne risteytyivät ja ei, eivät erityisesti sotineet, mutta kummallakin oli mahtava vihollinen, sapelihammastiikeri.


(Piirros: Leo Ackley)


Neandertalin ihmisten luista on löytynyt paljon sellaista, joka viittaa taisteluun. Luita on katkeillut, selkärankoja repeillyt. Nykytutkijat katsoivat vammoja ja totesivat että ne ovat hyvin samantapaisia kuin rodeo-kilpailijoilla Yhdysvalloissa. Kylkiluiden rikkoutuminen esimerkiksi on kummankin ihmisryhmän yhteinen piirre, samoin lantionmurtumat.

Siis Isot Ihmiset rikkoivat luitaan taistellessaan suurten saaliseläinten kanssa. Pienille Ihmisille riittivät proteiiniksi pienet eläimet, joten heistä ei tullut raajarikkoja eli heitä selvisi pitempään ja enemmän hengissä kuin Isoja Ihmisiä.

Asia tuli mieleen viimeistään silloin kun terveyskeskuksessa minut joku aika sitten mitattiin ja punnittiin. Pituudestani on hävinnyt kaksi senttiä! Olen painunut kasaan. Minun ei ole tarvinnut taistella isojen tai pienten eläinten saalistamiseksi, sen sijaan marjoja ja sieniä kerään kyllä niin kuin Pienet Ihmisnaiset ovat tehneet aina. Mutta eloni ja oloni ei ole ollut riippuvainen keräilystä, vaan rahataloudesta, jonka vaihtoarvo tietysti vaihtelee asuinpaikan mukaan. Afrikassa ikäiseni harvemmin on enää elossa.

Muistin artikkelin myös siitä, kun radiosta tuli keskustelu jossa kaksi poliitikkoa, Arja Alho ja Jukka Gustavson (SDP), keskustelivat oikeudenmukaisuudesta ja politiikasta ja vastasivat äänestäjien kysymyksiin. Minusta kuulosti siltä, että reviiritaistelua käydään senkin uhalla että tulevaisuus on kaikkien ihmisten osalta hämärän peitossa.

En jaksanut kuunnella kuin vähän matkaa. Mielestäni olisi siinä saanut ihan alussa olla kysymys siitä, miten arvon poliitikot suhtautuvat tulevaan ilmastonmuutokseen. Onko heillä selkärankaa väistää aina ajankohtaisia valta- ja reviiritaistoja ja yrittää keskittyä siihen, että kansalaisille kerrotaan tulevista mahdollisista katastrofeista?

Ainakaan alkuun ei ollut.

Minä en tiedä mitä ajatella. Voi tietysti olla että tämä homo sapiens ansaitseekin tulla määränpäähänsä. Mutta tässäkin maassa on paljon yrityksiä ja insinöörejä, jotka luottavat siihen että ihminen on niin viisas että se keksii jonkin tavan säilyä hengissä vaikka jäätä tulisi tuohon yläpuolelle kaksi kilometriä.

Mikään ei ole tietenkään niin viisas kuin insinööri.

16 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen juttu, Ripsa, mieliaiheestani! Olen seurannut tutkimuksia ja ihmetellyt että miksei olisi mahdollista että neanderthalit ja home sapiens olisi risteytyneet. Oletko lukenut Jean M. Auelin Earth's Children sarjan ja William Goldingin The Inheritors? Net kertovat mielikuvituksella molempien 'ihimisten' yhteen ottoa.

    Ei minullakaan ole vastausta tulevaisuutemme! Uskon että emme haluta muuttua ajoissa, muutumme sitten pakolla kun tulee katastrofi. Toivottavasti ei hävitä niin kuin neanderthalit!

    Ihana piirros, Leo!

    VastaaPoista
  2. Marja-Leena!Olen lukenut varmaan pari Auelin kirjaa, mutta kauan sitten, suomeksi, nimeltä Luolakarhun klaani. William Goldingin tuota kirjaa en ole lukenut lainkaan.

    Kamalan paljon olisi luettavaa.

    Eihän kukaan näe tulevaisuuteen. Olen kyllä taipuvainen ajattelemaan että ihminen ei muutu ennen kuin on pakko, samoin kun sinä.

    Tässä huolestuttaa vain se, että jos ei ole enää aikaa.

    Yhä enemmän tätä maailman menoa kun katselee niin tulee ajatelleeksi että mihin ihmeeseen ihmistä tarvitaan.

    Olen ajatellut, että tiede ja taide, mutta ne eivät riitä elämiseksi.

    VastaaPoista
  3. Ripsa

    Kiehtova aihe! Kumpa löytyisivätkin ne puuttuvat tiedot ihmislajin kehityksestä vielä joskus.
    Vaikka tuskin mikään siitä maapallolla paranee tai muuttuu.

    VastaaPoista
  4. Noora! Se sci-fi-kauhuskenaario on jotenkin sellainen, että kun ihminen opitaan tuntemaan, niin sitten sen perimää joku hirveä Frankensteinin suunnittelija rupeaa ronkkimaan ja tulos on kaikkea muuta kuin mukava.

    Minusta hienoin ajatus joka on YK:n olemassaolon aikana esitetty, on se että maailman naisten on saatava luku- ja kirjoitustaito. Sillä tavalla sitten väestömäärä alkaa pysyä aisoissa.

    Mutta siinä näyttää olevan tämä perustavaa laatua oleva mutta: ihmisen sisäänrakentunut voima, ahneus.

    Silti. Ehkä se olisi kasvatuksen ja koulutuksen myötä voitettavissa. Ainakaan konstia ei ole päästy kokeilemaan.

    Köyhimmät naiset maailmassa eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa eivätkä pääse ikinä kouluun.

    VastaaPoista
  5. Mitähän sitten keksitään, kun ilmastomuutoksella ei enää voi rahastaa. Siitä on kyllä näppärästi tehty ikuisuuskysymys. Helppoa rahaa on viime aikoina mennyt ns. sikainfluenssan varjolla lääkebisnesmafian kirstuihin.

    VastaaPoista
  6. Kalevi! Ilmaston muuttuminen on kirjaimellisesti ikuisuuskysymys. Se että meillä on nyt vallassa rahastavia ihmisiä ja jotka kykenevät rosvoukseen käyttäen milloin sitä tai tätä keppihevosta sen sijaan ei ole ikuisuuskysymys.

    Mehän ollaan VIISAITA ihmisiä. Siis lajin nimessä jo.

    Kysäisin paikallisessa terveyskeskuksessa että mikä sitten on se tämä viruslääke, ja kaikki huitaisivat kädellään. Kysyin eilen eläkkeellä olevalta farmaseutilta. Sama vastaus: virukseen ei ole lääkettä.

    Huijareita on liikkeellä ja todennäköisesti huonoina aikoina runsaammin kuin parempina. Olen kyllä sitä mieltä että n.k. tavallinen kansa haistaa aika hyvin milloin sitä huijataan.

    Joskus tosin liian myöhään.

    VastaaPoista
  7. Haluaisin kyllä kunnollisia faktoja mahdollisen ilmastomuutoksen syille. Onhan jääkausiakin ollut. Takavuosien ns. otsonikato ei puhuta enää ketään. Nautakarjaa syytettiin liiallisesta piereskelystä. Nautoja me olemme.

    VastaaPoista
  8. Kalevi, kyllä tämänhetkinen ilmastonmuutos on aika selvästi tullut todistetuksi, että ihmisen aiheuttamaa se suurimmalta osalta on.

    Kun siis faktisesti, maapallon ilmastollisen tilanteen laskennassa, on tilanne se, että ollaan matkalla kohti uutta jääkautta, niin sen sijaan rupeaakin lämpenemään.

    Siis naudat ja muut metaanikaasun ja hiilinielujen olemattomuus ja hiilibikarbonaatin syökseminen ilmakehään lämmittää ilmakehää ja kiihdyttää esim. Siperian ikiroudan sulamista, joka puolestaan lisää metaanin vapautumista ilmakehään jne., eli noidankehä on valmis jo.

    Lue nyt esimerkiksi muistaakseni viime vuonna Risto Isomäen kirjoittama tietokirja ilmastoasioista! Nimeä en nyt muista, mutta löydät kyllä nimen netistä jostain päin.

    Isomäki on ammatiltaan tiedetoimittaja, vaikka hän on muutaman romaaninkin ympäristökysymyksistä ja varsinkin ilmastonmuutoksesta kirjoittanut.

    Otsonikato on käsittääkseni edelleen tosiasia. Siitähän kertoo se, että meitä varoitetaan liiallisesta ultraviolettisäteilystä kesäaikaan, pohjoisnavan lähettyvillä kun ollaan.

    Olen odotellut tuleeko jossain vaiheessa tilastollista tietoa siitä kuinka paljon ihosyöpä on täällä jo lisääntynyt, vai onko. Sehän on todistettavasti lisääntynyt esim. Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Siis nimenomaan valkoihoisen väestön keskuudessa, koska iho ei suojaa säteilyltä niin kuin se suojaa tummaihoisia.

    VastaaPoista
  9. "Ison Ihmisen aivot eivät olleet niin hirmuisen paljon pienemmät kuin meidän, Pienten Ihmisten, joita kutsutaan nimellä homo sapiens (aiemmin viisautta korostettiin ja meitä kutsuttiin nimellä homo sapiens sapiens). Mutta Isoilla ei ollut paljon aikaa."

    Ööö... noin ei SciAm väittänyt, eikä siihen ole syytäkään: neandertalilaisten aivot ovat olleet tilavuudeltaan itse asiassa hieman isommat kuin nykyihmisten. Osioiden keskinäinen kokojakauma on ollut jossain määrin erilainen, kyllä, epäselvää on miten sen vaikutti kognitiivisiin kykyihin.

    SciAminkin jutun mukaan oleellinen ero oli yhteisöjen koko: nykyihmisten suuremmat porukat olivat parempia perimätiedon välittämiseen, näin yhteisön tietämys ja taitamus kasvoi nopeammin kuin neandertalilaisilla, samoin selviytymismahdollisuudet.

    (Neandertalilaiset ovat olleet lempiaiheitani sen jälkeen kun kahlasin melkosen määrän heitä koskevaa kirjallisuutta Nedut-kirjaa varten.)

    VastaaPoista
  10. Pekka, olet oikeassa tietysti. Yritin olla väittämättä että SciFiAm olisi sanonut mitään aivojen koosta, minä itse siinä olin äänessä. Eli yksinkertaistin.

    Kyllä minä sen kognition tiesin, sen lisäksihän artikkelissa puhuttiin neandertalilaisten puhekyvystä, josta edelleen on epäselvyys. Siis että oliko aivoilla se puhekeskus vai ei, fyysiset edellytykset neduilla kyllä olivat.

    Unohdin että olit kirjoittanut Nedut. En ole kyllä sitä vielä lukenut, pitänee lukea. Kai sinä olet Kurtenin Mustan tiikerin lukenut?

    VastaaPoista
  11. Ripsa,
    ilmeisesti se puhekeskus oli olemassa. Ainakin neandertalilaisilla oli sama versio FOXP2-geenistä kuin meillä, ja ainakin ihmisillä ko. geeni liittyy nimenomaan puheeseen.

    Kurténin paleofiktioromaanit on luettu molemmat (kaksi niitä kai oli?).

    VastaaPoista
  12. jPekka (mihin ikinänsä j-kirjain sitten viittaakin!),

    Tuota en tiennytkään. Mutta tottahan neandertalilaisten geenejä jo tunnetaan vaikka kokonaisuus onkin auki.

    Tarkoittaako tämä nyt sitä (olen aika pihalla luonnontieteiden suhteen yleensä ja erikseen), että jos on geeni niin aivoissa on vastaava keskus? Että siis joku geeni aivan ehdottomasti ohjaa nimenomaan puhetta?

    Joo kaksi romaania ja joku on pihistänyt sen toisen, joka oli kai nimeltään Mammutin Suojelija. Sitten Kurten on kirjoittanut vielä populääripaleontologia-kirjan, jota edelleen itse käytän kun yritän löytää tietoa maapallon eri kausista: Viattomat tappajat. Esseitä biologiasta; elämää nykyisyydessä ja menneisyydessä, Tammi 1987, mutta ennen sitä toisen esseekirjan nimeltä Kuinka mammutti pakastetaan (1982).

    Tämä oma pikkutiedonjättiläiseni keskittyy etenkin sapelihammastiikerin evoluutioon. Minusta on huima ajatus se, että kissa otti ja kasvatti hirmuiset kulmahampaat, mutta sitten kävi toistuvasti niin, että tiikeriraukka jäi hampaansa kanssa jumiin saaliinsa selkään ja lopulta katkenneine hampaineen kuoli kerran toisensa jälkeen sukupuuttoon, kunnes perustiikeri alkoi taas kasvattaa hampaitaan jne.

    Moninkertainen syntymä ja kuolema! Mietin jatkuvasti sitä miten voidaan olla niinkin varmoja tiedeihmisten keskuudessa siitä, että evoluutio olisi loppunut.

    Niin ja on Darwinin juhlavuosi.

    VastaaPoista
  13. Eivät geenit niin yksiselitteisiä ole. Löydöt kyllä viittaavat siihen että neandertalilaisilla on ollut symbolistista ajattelua, mikä taas tekee puheestakin todennäköisempää. Tai ainakin jonkinlaisen symbolipitoisen kommunikaation: Steven Mithen spekuloi kirjassa "The Singing Neanderthals", että laulu ja musiikki olisi ollut ennen puhetta, mikä kuulostaa minustakin uskottavalta.

    "Evoluutio loppunut"??? En ole tuollaista väitettä kuullutkaan. Uusia eliöitähän tuntuu syntyvän ja muuntuvan jatkuvasti, kuten lintu- ja sikainfluenssaepidemiat ovat osoittaneet.

    VastaaPoista
  14. Jaahas. Eipä tietenkään tuolla tasolla. Minä taas vaihteeksi otin oikopolun ja aattelin vain ihmisiä.

    Mielessäni olivat nimittäin ihmisen aivot. Että ne alkavat olla aika isot, siis suhteessa ruumiin kokoon. Ihmisnaarailla on huomattavia ongelmia saada lapsensa syntymään kun pää on niin iso.

    Ja sillä päällähän tässä toimitaan.

    Tottakai, eliöitä kuolee ja syntyy koko ajan. Enimmäkseen sitä kuulee sukupuutoista, vähemmän tulee ajatelleeksi noita kirottuja mikrobeja, jotka loisivat ihmisissä ja muissa eläimissä ja alkavat yrittää niskalenkkiä jo.

    Jostakin luin että se luusta tehty huilu ei olisikaan huilu, siis neandertalilaisten tekemä ja jostain luolasta löytynyt esine.

    Taidat työksesi seurata luonnontieteitä. Kiitos näistä, yritän tsekkailla kun ehdin! Varsinkin tuo musiikkikirja tuntuu mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  15. Tuskinpa ihmisen aivot tuosta kasvavat. Ei evoluutiolla ole suuntaa, joten siitä mitä on nyt ei voi päätellä mikä kehittyy ja mihin suuntaan.

    Huilun kohtalosta en tiedä - sitä on tosiaan arveltu myös luolakarhun puremajäljiksi.

    Seuraan luonnon(kin)tieteitä sekä työn että kiinnostuksen suhteen. Viikkolehti New Scientist tulee kyllä käytyä aina huolella läpi kun se postilaatikosta löytyy.

    VastaaPoista
  16. jPekka, taidat olla aikamoinen polyglotti. On jo harvinainen yhdistelmä että musisoi ja tekee sci-fiä.

    Luonnontieteethän edelleen jylläävät vaikka välillä olisellainen tuntu, että psykologia ja sosiologia tunkevat väliin.

    Minä olen erittäin myöhäisherännyt näiden tieteiden suhteen, humanisti. Meidän perheen isäntä on kumminkin saanut aika vankan luonnontieteellisen koulutuksen Ameriikassa, joten keskustelua ja lukemista riittää.

    Sen olen evoluutiosta käsittänyt, että siinähän voi tulla äkillinenkin muutos, esimerkiksi säteilyn tai spontaanin mutaation vuoksi. Ihmisaivoja mietin senkin vuoksi että varsinkin maailman köyhissä maissa sekä äiti että lapsi ovat synnytyksessä usein vaarassa.

    Aivot pitäisi saada pakatuksi pienempään tilaan...Zzzziip! Jotkut sci-fistit pitävät näitä tietsikoita edelleen jollain tapaa aivojen esikuvana tai päinvastoin.

    VastaaPoista

Kommentointi on suotavaa, mutta ei pakollista