Kuusi tiedostoa

Näistä riittää kyllä seuraavallekin vuosituhannelle.

Motto voisi olla vaikka tämä:

"No! I am not Prince Hamlet, nor was meant to be;
Am an attendant lord, one that will do
To swell a progress, start a scene or two,
Advise the prince; no doubt, an easy tool,
Deferential, glad to be of use,
Politic, cautious, and meticulous;
Full of high sentence, but a bit obtuse;
At times, indeed, almost ridiculous
Almost, at times, the Fool."
(T.S. Elliot)

1. Huomaan päivittäin että on kivaa olla asua syrjässä kaikesta ja ajatella omiaan. Kukaan ei estä, ei kiellä. Mutta syrjässäkin on keskellä, koska paitsi harakan, myös talitintin kanssa voi keskustella.
2. Nukun mielelläni, en sen takia että olisin kamalan väsynyt, vaan siksi että unet ovat oma maailmansa ja joka kerran herätessään voi miettiä kumpi maailma on todellisempi.
3. Olen suhteellisen köyhä, mutta kirpputorit ovatkin paljon hauskempia paikkoja ostoksiin kuin yksikään tavaratalo tai muu ostoshelvetti. Tämä on tärkeä huomio jonka tajuaa joka päivä ihmisten arvioivista katseista: selvästi syrjäytynyt mutta hymyilee. Marssin menemään tuulitakin haaltuneen punainen päälläni.
4. Kaipaan nuoruudesta ystäväröykkiöitä, jotka yliopistoaikojen jälkeen hajosivat kuka minnekin. Muistan sen pojan irvistyksen ja sen tytön naurun. Samassa pöydässä istuvien kädet viuhtoivat selittäen maailmaa. Maailma oli uusi. Mutta ei maailma nytkään entinen ole, muuttunut vain.
5. Kirjoista tuli ystävien korvike, mutta vuosikymmenten myötä ne osoittautuvat pysyvämmiksi kuin mikä tahansa iloinen seurue. Kirja seuraa toistaan, niistä voi onneksi keskustella esimerkiksi Blogistanissa. Jos olisi korvat kuulla, voisi kuunnella öisin kirjojen keskinäistä supinaa.
6. On hyvä olla useamman maan tuttu, lukea eri kielillä, miettiä kansanluonnetta, koska sillä tavoin ymmärtää oman paikkansa maailmassa. Tietää olevansa hiekanjyvänen.

Jokaisesta kuudesta tiedostosta aukenee alitiedostoja jotka ovat jossain suhteessa toisiinsa. Kovasti olen miettinyt yhden kaukaisen ystävän masennusta. Jos olisi rahaa, ottaisin ja puhuisin pitkän puhelun edes. Minusta hän ei ole ikinä ollut masennukseen taipuvainen. Ehkä elämme huonoja aikoja.

Maailma tekee temppuja ihmisille ja siksi elämänmeno on sattumanvaraista.

Meemi otti ja laajeni. Sain sen Anitalta ja Tillmannilta. Meemillä on kuitenkin sääntönsä, mitkä täten präntättäköön:

1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.

Haastetuksi tulkoot kaikki tuossa sivupalkissa olevat, jotka tuntevat siihen kutsumusta!

* * *

Poijan pikkuperhe on sairastanut viikon. Onneksi he ovat pitkästä aikaa tänään jalkeilla. Olen varma siitä että sairaus oli arabiemiirikuntien sheikkien kosto, kun Ida pääsi juuri ratsukilpailussa olleen kamelin selkään. Ties mikä vääräuskoinen likka se onkaan! Paluumatkalla autossa nimittäin Elsa kuittasi erämaan oksentamalla pontevasti. Poika siivosi sotkun hiekalla. Hiekassa on todennäköisesti vaikka minkämoisia yksisoluisia ja ameeboja ja kirppuja, skorpioneista puhumattakaan.

Mutta tämmöistä täällä on kun lapset ovat kunnossa ja täällä kylässä. Kuvassa neuvonpitoa lastenhoidosta, Elsa arvaa olevansa keskustelun kohde:




Grandpa telling Ida his usual tall tales! It remains to be seen if she ever cook up world explanation from these tales: