Kuulemma
melkein koko elokuun täällä on satanut. Kävin hätäisesti
toteamassa että niin oli. Kun olin Helsingissä, siellä tuli
metroon äiti lapsen kanssa ja sanoi että ei tämä sade mitään
(siis oli sadekuuro), mutta Vaasassa oli viikonloppuna ollut jatkuva
ukkonen. Myönsin että niin olikin.
En ollut
ikinä tavannut sitä naista ja metrossa, istahti vain lapsen kanssa
siihen ja rupesi puhumaan. Oli minulla matkalaukku, mutta en usko
että ihmisen kasvoissa voi olla jokin erityinen Vaasa-leima. Tai
mistä minä tiedän. Metrotuttavani oli kotoisin Vaasasta kyllä.
Ihmisen
tapaamisissa on aina se puoli, että miltä kuulostaa. Minulta ovat
murteet karisseet pois jo 8-vuotiaana, mutta ehkä puheessani on
nuotti? Sieltä etelästä tultua olen yrittänyt kuulostella
ihmisiä, mutta ehkä kuuloni on valikoiva ja ohittaa täkäläisen
intonaation. Unohdin toisen kuulokojeen mökille. Se olisi tarpeen
erityisesti kun kuuntelen musiikkia niin kuin nyt. Radiossa
konsertissa soittaa Lang Lang.
Valmistelevat
nyt maan budjettia Helsingissä. Jostain syystä nyt on
työllisyysbudjetti, vaikka tiedän ihmisiä, jotka vieläkin
kärsivät 1990-luvun lamasta. Kyllä nytkin on kuulemma 400 000
työtöntä. Radiossa puolenpäivän aikaan mietittiin entisten
päätoimittajienkin voimin suomalaista köyhyyttä. Köyhiksi
luetaan myös aika suuri osa eläkeläisiä, koska keskimääräinen
eläke taitaa jäädä vieläkin alle 2000 euron.
Television
A-studioon oli kutsuttu ilmielävä työtön, suhteellisen nuori
nainen, joka kuunteli poliitikkojen puhetta ja jopa hymyili. Hän oli
käynyt Uudessa Seelannissa etsimässä paremman elämän mallia.
Sinne on aika lailla matkaa ja tuskin eläminen siellä on ilmaista.
Ehkä hän kävi hakemassa neuvoja sieltä.
Tuskin
poliitikoilla on kovin yleisesti kokemuksia työttömyydestä. Mutta
ehkä 1980-luvulla poliitikoista tuli yhtäkkiä ammattilaisia.
Eduskuntaan rupesi tulemaan ihmisiä jotka eivät koskaan olleet
oikeissa töissä. Mikä opettaa ammattitaidon poliitikoksi tai missä
voi oppia kaiken taitajaksi?
En
ymmärtänyt mistä ne televisiossa puhuivat. Amerikassa, siis
Yhdysvalloissa ainakin, suurin osa poliitikkoja on suorittanut
oikeustieteellisen tutkinnon. Se ei ehkä sama asia kuin
lakimies/nainen Suomessa, mutta sikäläiset yliopistot ovat kovasti
eritasoisia. Amerikassa poliitikot puhuvat hyvin helppoa ja riisuttua
kieltä. Tuntuu siltä että Suomen poliitikot ovat keksineet puheen,
jonka sanomasta ei saa selvää ollenkaan.
Siihen
samaan vuosikymmeneen, 80-lukuun, kuului myös tavattoman nopea
nousukausi, pankit jakoivat rahaa miltei kelle tahansa ja niistä
Tikuista ja Takuista oli lehdissä kuvia muovikasseineen, seteleitä
täynnä. Siinä tuli mieleen huijarikopla. Mutta mikäs osapuoli se
pankissa oli, entäs sitten eduskunnassa?
Sitä
ajattelee oman maan instituutioista, että ne ovat laillisia, niissä
ei haeta omaa etua ja että myös virkamiehillä on korkea moraali.
Puhuttiin tästä jo silloin 1990-luvun laman aikaan. Sen laman
seuraukset tiedetään: köyhyys periytyy. Joku taisi puhua
koulutuksen merkityksestä. Mutta meillä on nyt hallitus joka ajaa
koulutusta alas.
Tässä
kaupungissa on yliopisto, joka keskellä loma-aikaa teki päätöksen
lopettaa kieliopinnot täältä ja siirtää ne Jyväskylään.
Sieltä puolestaan oltiin lopettamassa kirjallisuuden ja
kirjoittamisen opetusta, se ei aivan onnistunut, ainakaan vielä. Sen
sijaan onnistui klassisten kielten lopetus.
En tiedä
miten täällä on reagoitu lopetukseen. En juuri tunne
opiskelijoita, minulla ei ole ollut juuri tekemistä Vaasan
maistereidenkaan kanssa. Mutta sellaisia käsityksiä luin Jyväskylän
yliopiston suunnitelmista, että kun hallitus ja erityisesti
opetusministeriö ei usko sivistyksen, kasvatuksen ja koulutuksen
voimaan, niin yliopisto päätti reagoida ennenkuin ministeriö
määrää. Itse aikoinaan menin opiskelemaan autonomiseen
yliopistoon.
Yhä
enemmän on tuntunut siltä, että politiikka-puhe ei ole ehkä
kaikin osin kuitenkaan harhautusta. Voi olla – ja tämä on pahempi
skenaario – että Suomen hallitus ei oikeasti tiedä mitä sen
pitäisi tehdä. Se ei voi käskeä yrityksiä työllistämään,
koska yritykset eivät aivan ilmeisesti saa mitään kaupaksi.
Näiden
ajatusten keskelle postiluukusta putosi Ikea-mainoskirjanen.
Postiluukussa on lukenut kohteliaasti ”Ei mainoksia, kiitos!” ja
joku valopää on keksinyt yön pimeydessä viedä sanan ”Ei”,
mistä on ollut seurauksena lukutaidottoman (?) mainosjakajan
auliilla avulla roskapostin tulva meidän luukkuumme.
Käsittääkseni
kaupungissa ei ole Ikeaa. En ole siitä varma, koska perheemme
shoppaus keskittyy kierrätyskeskukseen. Suomeksi tarkoittaa sitä
että emme osta mitään tarpeetonta koskaan. Tämä perhe ei ole
ikinä ruvennut shoppailemaan. Valinta on tietysti pakon sanelema,
mutta myös eettisesti oikeansuuntainen. Vaikka Ikea olisi
suomalainen ja lisäksi vaasalainen, en edes ajattelisi sitä
mahdollisena ostospaikkana ikinä.
Nyt
juutuin keittiön pöydän ääreen lukemaan Ikeasta. Se on
ehdottomasti korkeatasoisin jokakodin mainos mihin olen ikinä
törmännyt. Se on hauska ja se on tyylikäs. Se on oudolla tavalla
hirveän riikinruotsalainen. Olen asunut Tukholmassa ja vaikka siitä
on vuosikymmeniä aikaa, muistan ensimmäisen reaktioni: kaunis
paikka, hienonnäköisiä ihmisiä.
Rupesin
miettimään miten paljon Ruotsissa on nyt työttömiä. Varmaan
heitä on, ulkomaalaisiakin on moninkertainen määrä Suomeen
verrattuna.
Melkein
kuin vastauksena joku ruotsalainen poliitikko neuvoi Suomea olemaan
toteuttamatta koulutussäästöjä. Poliitikon mielestä koulutus on
ratkaiseva asia Suomelle. Maailma tuntee Suomen koulutuksesta. Siitä
seuraava ajatus oli: mistä muusta Suomen voisi tuntea? Ei edes
designista näin kauan 1950-luvun Milanon Biennalien ja kaikkien
kultamitalien jälkeen. Enkä tarkoita typerehtimistä brändien
perään. Se riikinruotsalainen poliitikko oli todennäköisesti
oikeassa.
Varmaan
pitää sitten vain kysyä miksi hallitus väenväkisin tahtoo
tyhmistää koko kansan. Se kuulostaa omituiselta. Jos hallitus
ajattelee että tyhmää kansaa on helppo ohjata, niin ei se ihan
niinkään ole, jos se kansa on vailla työtä, oli sitten tyhmä tai
viisas.
En ole
tainnut oikeastaan ikinä kirjoittaa politiikkaa. En tiedä
pitäisikö. Ajan henki on tyly ja ynseä ja tyhmä.
