Vaihtelevaa

Kuulemma melkein koko elokuun täällä on satanut. Kävin hätäisesti toteamassa että niin oli. Kun olin Helsingissä, siellä tuli metroon äiti lapsen kanssa ja sanoi että ei tämä sade mitään (siis oli sadekuuro), mutta Vaasassa oli viikonloppuna ollut jatkuva ukkonen. Myönsin että niin olikin.

En ollut ikinä tavannut sitä naista ja metrossa, istahti vain lapsen kanssa siihen ja rupesi puhumaan. Oli minulla matkalaukku, mutta en usko että ihmisen kasvoissa voi olla jokin erityinen Vaasa-leima. Tai mistä minä tiedän. Metrotuttavani oli kotoisin Vaasasta kyllä.

Ihmisen tapaamisissa on aina se puoli, että miltä kuulostaa. Minulta ovat murteet karisseet pois jo 8-vuotiaana, mutta ehkä puheessani on nuotti? Sieltä etelästä tultua olen yrittänyt kuulostella ihmisiä, mutta ehkä kuuloni on valikoiva ja ohittaa täkäläisen intonaation. Unohdin toisen kuulokojeen mökille. Se olisi tarpeen erityisesti kun kuuntelen musiikkia niin kuin nyt. Radiossa konsertissa soittaa Lang Lang.

Valmistelevat nyt maan budjettia Helsingissä. Jostain syystä nyt on työllisyysbudjetti, vaikka tiedän ihmisiä, jotka vieläkin kärsivät 1990-luvun lamasta. Kyllä nytkin on kuulemma 400 000 työtöntä. Radiossa puolenpäivän aikaan mietittiin entisten päätoimittajienkin voimin suomalaista köyhyyttä. Köyhiksi luetaan myös aika suuri osa eläkeläisiä, koska keskimääräinen eläke taitaa jäädä vieläkin alle 2000 euron.

Television A-studioon oli kutsuttu ilmielävä työtön, suhteellisen nuori nainen, joka kuunteli poliitikkojen puhetta ja jopa hymyili. Hän oli käynyt Uudessa Seelannissa etsimässä paremman elämän mallia. Sinne on aika lailla matkaa ja tuskin eläminen siellä on ilmaista. Ehkä hän kävi hakemassa neuvoja sieltä.

Tuskin poliitikoilla on kovin yleisesti kokemuksia työttömyydestä. Mutta ehkä 1980-luvulla poliitikoista tuli yhtäkkiä ammattilaisia. Eduskuntaan rupesi tulemaan ihmisiä jotka eivät koskaan olleet oikeissa töissä. Mikä opettaa ammattitaidon poliitikoksi tai missä voi oppia kaiken taitajaksi?

En ymmärtänyt mistä ne televisiossa puhuivat. Amerikassa, siis Yhdysvalloissa ainakin, suurin osa poliitikkoja on suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon. Se ei ehkä sama asia kuin lakimies/nainen Suomessa, mutta sikäläiset yliopistot ovat kovasti eritasoisia. Amerikassa poliitikot puhuvat hyvin helppoa ja riisuttua kieltä. Tuntuu siltä että Suomen poliitikot ovat keksineet puheen, jonka sanomasta ei saa selvää ollenkaan.

Siihen samaan vuosikymmeneen, 80-lukuun, kuului myös tavattoman nopea nousukausi, pankit jakoivat rahaa miltei kelle tahansa ja niistä Tikuista ja Takuista oli lehdissä kuvia muovikasseineen, seteleitä täynnä. Siinä tuli mieleen huijarikopla. Mutta mikäs osapuoli se pankissa oli, entäs sitten eduskunnassa?

Sitä ajattelee oman maan instituutioista, että ne ovat laillisia, niissä ei haeta omaa etua ja että myös virkamiehillä on korkea moraali. Puhuttiin tästä jo silloin 1990-luvun laman aikaan. Sen laman seuraukset tiedetään: köyhyys periytyy. Joku taisi puhua koulutuksen merkityksestä. Mutta meillä on nyt hallitus joka ajaa koulutusta alas.

Tässä kaupungissa on yliopisto, joka keskellä loma-aikaa teki päätöksen lopettaa kieliopinnot täältä ja siirtää ne Jyväskylään. Sieltä puolestaan oltiin lopettamassa kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetusta, se ei aivan onnistunut, ainakaan vielä. Sen sijaan onnistui klassisten kielten lopetus.

En tiedä miten täällä on reagoitu lopetukseen. En juuri tunne opiskelijoita, minulla ei ole ollut juuri tekemistä Vaasan maistereidenkaan kanssa. Mutta sellaisia käsityksiä luin Jyväskylän yliopiston suunnitelmista, että kun hallitus ja erityisesti opetusministeriö ei usko sivistyksen, kasvatuksen ja koulutuksen voimaan, niin yliopisto päätti reagoida ennenkuin ministeriö määrää. Itse aikoinaan menin opiskelemaan autonomiseen yliopistoon.

Yhä enemmän on tuntunut siltä, että politiikka-puhe ei ole ehkä kaikin osin kuitenkaan harhautusta. Voi olla – ja tämä on pahempi skenaario – että Suomen hallitus ei oikeasti tiedä mitä sen pitäisi tehdä. Se ei voi käskeä yrityksiä työllistämään, koska yritykset eivät aivan ilmeisesti saa mitään kaupaksi.

Näiden ajatusten keskelle postiluukusta putosi Ikea-mainoskirjanen. Postiluukussa on lukenut kohteliaasti ”Ei mainoksia, kiitos!” ja joku valopää on keksinyt yön pimeydessä viedä sanan ”Ei”, mistä on ollut seurauksena lukutaidottoman (?) mainosjakajan auliilla avulla roskapostin tulva meidän luukkuumme.

Käsittääkseni kaupungissa ei ole Ikeaa. En ole siitä varma, koska perheemme shoppaus keskittyy kierrätyskeskukseen. Suomeksi tarkoittaa sitä että emme osta mitään tarpeetonta koskaan. Tämä perhe ei ole ikinä ruvennut shoppailemaan. Valinta on tietysti pakon sanelema, mutta myös eettisesti oikeansuuntainen. Vaikka Ikea olisi suomalainen ja lisäksi vaasalainen, en edes ajattelisi sitä mahdollisena ostospaikkana ikinä.

Nyt juutuin keittiön pöydän ääreen lukemaan Ikeasta. Se on ehdottomasti korkeatasoisin jokakodin mainos mihin olen ikinä törmännyt. Se on hauska ja se on tyylikäs. Se on oudolla tavalla hirveän riikinruotsalainen. Olen asunut Tukholmassa ja vaikka siitä on vuosikymmeniä aikaa, muistan ensimmäisen reaktioni: kaunis paikka, hienonnäköisiä ihmisiä.

Rupesin miettimään miten paljon Ruotsissa on nyt työttömiä. Varmaan heitä on, ulkomaalaisiakin on moninkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Melkein kuin vastauksena joku ruotsalainen poliitikko neuvoi Suomea olemaan toteuttamatta koulutussäästöjä. Poliitikon mielestä koulutus on ratkaiseva asia Suomelle. Maailma tuntee Suomen koulutuksesta. Siitä seuraava ajatus oli: mistä muusta Suomen voisi tuntea? Ei edes designista näin kauan 1950-luvun Milanon Biennalien ja kaikkien kultamitalien jälkeen. Enkä tarkoita typerehtimistä brändien perään. Se riikinruotsalainen poliitikko oli todennäköisesti oikeassa.

Varmaan pitää sitten vain kysyä miksi hallitus väenväkisin tahtoo tyhmistää koko kansan. Se kuulostaa omituiselta. Jos hallitus ajattelee että tyhmää kansaa on helppo ohjata, niin ei se ihan niinkään ole, jos se kansa on vailla työtä, oli sitten tyhmä tai viisas.

En ole tainnut oikeastaan ikinä kirjoittaa politiikkaa. En tiedä pitäisikö. Ajan henki on tyly ja ynseä ja tyhmä.